Kiinan uusi viisivuotissuunnitelma painottaa teollisuuden kehittämistä ja omavaraisuutta

Kansankongressin kokouksessa maaliskuussa hyväksyttiin Kiinan 14. viisivuotissuunnitelma vuosille 2021–2025 ja suuntalinjoja aina vuoteen 2035 asti. Vaikka monet suunnitelman linjat ovat ennestään tuttuja, suunnitelmaan on tehty selviä painotusmuutoksia, jotka heijastelevat kiristyvää suurvaltakilpailua.

Kiina pyrkii seuraavan viiden vuoden aikana yhä vahvemmin kehittämään korkean teknologian teollisuuttaan ja vahvistamaan omavaraisuuttaan. Tutkimus- ja kehitysmenoja kaavaillaan nostettavan 7 % vuosittain ja kehitystä pyritään suuntamaan aiempaa enemmän valikoiduille strategisille aloille, joilla on usein kytköksiä myös turvallisuuteen. Mainittua aloja ovat mm. kvanttitieteet, tekoäly, mikrosirut ja biolääketiede. Pitkään puhuttu ja hitaasti edennyt talouden rakennemuutos kohti palvelu- ja kulutusvetoista taloutta saa uudessa suunnitelmassa selvästi aiempaa vähemmän painoa. Nyt pikemminkin painotetaan teollisuuden tärkeyttä ja tavoitteena on pitää teollisuustuotannon kasvuvauhti vähintään yhtä nopeana kuin palvelusektorin.

Aiemmista suunnitelmista poiketen Kiina ei asettanut viiden vuoden kasvutavoitetta BKT:lle. BKT:n kasvutavoitteista ei kuitenkaan olla luopumassa, vaan suunnitelman mukaan tavoitteet asetetaan vuosittain. Presidentti Xi Jinping totesi loppusyksystä 2020, että BKT:n kaksinkertaistaminen vuodesta 2020 vuoteen 2035 on ”täysin mahdollista”. Tämän on nähty käytännössä ankkuroivan vuosittaisen kasvutavoitteet seuraavan 15 vuoden ajaksi.

Presidentti Xi Jinping ilmoitti syksyllä Kiinan pyrkivän hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä ja tavoitteen odotettiin heijastuvan myös uuteen viisivuotissuunnitelmaan. Näyttää kuitenkin siltä, ettei ympäristöasioissa tulla näkemään seuraavan viiden vuoden aikana suuria muutoksia parempaan. Suunnitelman mukaan päästöjä ja energian kulutusta suhteessa BKT:hen pyritään hiljalleen vähentämään niin kuin tähänkin asti. Myös metsäpinta-alaa pyritään lisäämään. 

Viisivuotisohjelman yhteydessä on nostettu jälleen esiin eläkeiän asteittainen korottaminen. Uudistus on ollut valmisteilla jo vuosikaudet, muttei sitä ole saatu viedyksi läpi. Tarve korottaa eläkeikää on ilmeinen. Nykyisin eläkeikä on naisilla 50 tai 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta, kun eliniänodote on noussut jo 77 vuoteen, väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja työikäisen väestön (15–64 -vuotiaat) määrä supistuu jo. Vaikka eläkeikä on matala, moni jatkaa työntekoa eläköitymisen jälkeen, sillä eläkkeet ovat usein pieniä. Lisäksi eläköityneille isoäideille annetaan tavallisesti paljon vastuuta lastenlapsien hoidossa, jonka vuoksi suunnitelmassa esitetään myös parannuksia varhaiskasvatukseen. Eläkeiän nostolla hillittäisiin myös julkisten eläkemenojen nousua.