Päästökauppajärjestelmästä odotetaan apua Kiinan uusien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa

Kiina otti merkittävän askeleen ilmastopolitiikassaan viime syyskuussa, kun presidentti Xi Jinping ilmoitti maan pyrkivän hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksessa Kiina on lupautunut pysäyttämään päästöjen kasvun vuoteen 2030 mennessä. Tämä säilyi uusissa linjauksissa ennallaan, mutta muita tavoitteita on kiristetty. Kiina pyrkii vähentämään hiili-intensiteettiä (hiilidioksidipäästöjä suhteessa bkt:hen) nyt vähintään 65 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi tavoite oli 60–65 prosentin vähennys. Lisäksi muiden kuin fossiilisten polttoaineiden osuutta energiankulutuksesta pyritään nyt kasvattamaan vähintään 25 prosenttiin, kun aiempi tavoite oli 20 %. Tällä hetkellä osuus on noin 16 %.

Vuosina 2017–2019 Kiinan hiilidioksidipäästöt kasvoivat keskimäärin 1,6 % vuodessa. Samaan aikaan päästöt vähenivät EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Päästöjä 2000-luvun alusta lähtien tutkinut Global Carbon Project arvioi päästöjen supistuneen vuonna 2020 maailmanlaajuisesti noin 7 % koronapandemian aiheuttamien tuotantokatkosten ja matkustusrajoitusten seurauksena. Kiinassakin päästöt vähenivät lähes 2 %, mikä oli kuitenkin vähän verrattuna EU:n ja Yhdysvaltojen 11 prosentin vähennykseen. 

Kiinassa vaikutus jäi pienemmäksi, koska koronasulku jäi alkuvuonna 2020 lyhyeksi ja tuotanto elpyi kevään mittaan nopeasti. Lisäksi taloutta on elvytetty – jo usean vuoden ajan –myös investoinneilla uusiin hiilivoimaloihin, vaikka kivihiili on maan merkittävin päästölähde. Vaikka Kiina on myös uusiutuvien energiamuotojen suurimpia investoijia, tuottajia ja kuluttajia, niiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta on kasvanut vain hitaasti (BOFIT Policy Brief 14/2020).

Uudet ilmastotavoitteet pistivät vauhtia Kiinan päästökauppajärjestelmään. Sitä on testattu ja kokeiltu vuosien ajan paikallisesti. Esimerkiksi Pekingissä päästökaupasta on jo pitkä kokemus ja siihen on kuulunut niin voimalaitoksia, sementtitehtaita, petrokemian alan yrityksiä sekä muita teollisuusyrityksiä. Vuonna 2020 mukaan otettiin myös siviililentoliikenne. Kansallisen tason päästökaupan käynnistämistä on lykätty useaan otteeseen (BOFIT Viikkokatsaus 32/2020), mutta virallisesti se käynnistyy 1. helmikuuta 2021, kun sitä koskevat uudet säännöt astuvat voimaan. Kaupankäynnin käytännön käynnistymiseen voi kuitenkin kulua vielä aikaa ja joidenkin arvioiden mukaan järjestelmä alkaisi toimia kesällä. Ensimmäinen ”kokeilukausi” on 1.1.-31.12.2021 ja se kattaa 2225 energia-alan yrityksen vuosien 2019 ja 2020 päästöt. Mukaan päästökauppaan odotetaan tulevan lähivuosina myös keskeisten energiaintensiivisten teollisuudenalojen yrityksiä. Odotettavissa on maailman suurin päästökauppajärjestelmä.

Kiinan hiilidioksidipäästöjen arvioidaan supistuneen koronavuonna 2020 vain vähän

*) arvio.

Lähteet: Our World in Data, Global Carbon Project ja BOFIT.