Venäjän valuuttavaranto maailman neljänneksi suurin, lähes 600 miljardia dollaria

Vuoden 2020 lopussa Venäjän koko valuuttavaranto (ml. kultavaranto) oli 596 miljardia dollaria ja varanto kasvoi viime vuoden aikana hieman yli 7 %. Varannon kasvu dollareina mitattuna johtuu lähinnä kullan hinnan noususta ja euron vahvistumisesta dollariin nähden. Keskuspankki on toiminut valuuttamarkkinoilla varsin säästeliäästi, ja ruplan ulkoinen arvo määrittyy hyvin pitkälti markkinoilla.

Venäjän valuuttavaranto on maailman neljänneksi suurin Kiinan (3 360 miljardia dollaria), Japanin (1 400 mrd.) ja Sveitsin (1 080 mrd.) jälkeen. Kiinan ja etenkin Sveitsin kohdalla valuuttakurssin hallinta on tärkeä syy valuuttavarannon kokoon. Japanin jeni kuitenkin kelluu vapaasti. Saudi-Arabian ja Hongkongin kohdalla valuuttavarannon suuri koko selittyy kiinteän valuuttakurssin politiikalla.

Suhteessa kansantalouden kokoon valuuttavarannot ovat hyvin erilaisia eri maissa. Monissa suurissa kansantalouksissa varanto on 20 ja 30 prosentin välillä BKT:stä, Kiinassa ja Intiassa 22 % sekä Japanissa ja Koreassa 28 %. Venäjällä tämä suhdeluku on 41 % eli suhteellisen korkea. Joissakin maissa valuuttavaranto on selvästi suurempi kuin yhden vuoden bruttokansantuote: Singaporessa 107 %, Hongkongissa 144 % ja Sveitsissä 153 % BKT:stä.

Vuoden 2020 kesäkuun lopussa kullan arvo Venäjän valuuttavarannossa nousi suuremmaksi kuin Yhdysvaltain dollarimääräisten sijoitusten arvo. Koko varanto oli kesäkuun lopussa 561 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tästä euroina oli noin 30 %, kultana 23 % ja dollareina 22 %. Vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä Venäjän keskuspankki siirsi noin 15 % valuuttavarannostaan Kiinan juaniin (BOFIT Viikkokatsaus 2019/03), ja viime vuoden toisen neljänneksen lopussa juanin osuus varannosta oli noin 12 %.

Venäjän valuuttavarannon rakenne on kansainvälisessä vertailussa varsin poikkeuksellinen. Kansainvälisen valuuttarahaston tilastojen mukaan esimerkiksi Kiinan juanin osuus koko maailman yhteenlasketuista valuuttavarannoista on alle kaksi prosenttia.

Maailman suurimmat valuuttavarannot hyvin erilaisilla kansantalouksilla, mrd. USD vuoden 2020 lopussa

Lähteet: IMF, kansalliset keskuspankit ja BOFIT; * marraskuu 2020