Kiina ja EU pääsivät yhteisymmärrykseen investointisopimuksesta

Kiina ja EU sopivat joulukuun lopussa, että ne saattavat valmiiksi noin seitsemän vuotta neuvotellun investointisopimuksen. Sopimus oli tärkeä Saksalle, jonka samoihin aikoihin päättyneelle EU-puheenjohtajuuskaudelle tämä oli tärkeä tavoite. Sopimuksen tarkoitus on helpottaa investointeja niin EU:sta Kiinaan kuin toisinpäin, yhdenmukaistaa yritysten kohtelua ja lisätä avoimuutta mm. valtiontuista. Kiina lupautui myös keventämään monilla aloilla yhteisyritysvaatimuksia, mikä helpottaa eurooppalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia Kiinassa. Uuden investointisopimuksen on määrä korvata olemassa olevat vastaavat sopimukset Kiinan ja yksittäisten EU-maiden välillä.

Vaikka yhteisymmärrykseen päästiin, sopimuksen laatiminen on edelleen kesken ja yksityiskohtia hiotaan edelleen. Sopimustekstiä tarkistetaan, viimeistellään ja käännetään. Sen jälkeen se menee vielä sekä EU-huippukokouksen että EU-parlamentin ratifioitavaksi. Yksistään tähän prosessiin kuluu aikaa vähintään useita kuukausia. Lisäksi joitain mukana olleita asioita on siirretty sovittavaksi myöhemmin kuten investointeja koskevien riitojen ratkaisumenettelyt.

Sopimuksen mutkaton ratifiointi EU:ssa ei ole itsestäänselvyys. Neuvotteluprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta, niin että kaikki jäsenmaat eivät ole pysyneet täysin perillä neuvottelujen sisällöstä. Sopimuksen katsotaan myös hyödyttävän EU:ssa eniten suuria maita kuten Saksaa ja Ranskaa. Lisäksi EU:ta on kritisoitu sitä, että se tiivistää yhteistyötä Kiinan kanssa välittämättä mm. maan ihmisoikeusloukkauksista. Erityisesti esillä ovat olleet uiguurien pakkotyöleirit Xinjiangin maakunnassa. Kiina on luvannut noudattaa paremmin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia työntekijöiden kohtelusta ja liittyä mukaan pakkotyötä koskevaan yleissopimukseen, mutta aikatauluja tälle ei ole asetettu. Sen sijaan uuden investointisopimuksen kehikkoon kuuluu erityistyöryhmä, joka ratkoo sekä työvoimaan että muihin kestävän kehityksen aiheisiin liittyviä ongelmia sopimuksen täytäntöönpanossa. 

Suuria epäilyksiä liittyy myös useiden muiden lupausten toteutumiseen Kiinassa. Komissio kertoo, että valvontaa varten perustetaan erilaisia mekanismeja, joihin kuuluu mm. työryhmiä ja säännöllisiä korkeantason tapaamisia. Komission mukaan sopimukseen tulee sisältymään myös ad hoc -mekanismi kiireellistä puuttumista vaativia yksittäistapauksia varten. Lisäksi luotetaan säännölliseen dialogiin sekä käytännön toimijoiden kuten mm. yritysten ja järjestöjen osallistumiseen osana sopimuksen toimeenpanoprosessia.

Uuden investointisopimuksen katsotaan hyödyttävän eniten teollisuutta, jonka osuus EU:n investoinneista Kiinaan on Komission mukaan yli puolet (suurimpina autoteollisuus ja perusmateriaaliteollisuus). Kiina lupautuu helpottamaan myös monien palvelualojen kuten pilvipalvelujen, rahoitusalan, yksityisen terveydenhuollon, ympäristöpalvelujen, kansainvälisen meriliikenteen sekä lentokuljetuksiin liittyvien palvelujen investointeja maahan. Kiinalle puolestaan sopimus antaa paremmat mahdollisuudet etenkin ympäristöteknologiaan ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointientien lisäämiseen Euroopassa. Käytännössä sopimus on Kiinalle kuitenkin enemmän strateginen, sillä se on voinut investoida Eurooppaan myös tähän saakka hyvin vapaasti.

Euroopan maista Saksasta on virrannut eniten suoria sijoituksia Kiinaan

Lähteet: Kiinan kauppaministeriö, CEIC ja BOFIT.