Venäjän työmarkkinat ovat sopeutuneet talouskriisiin useiden kanavien kautta

Koronakriisi iski keväällä voimakkaasti myös Venäjän työmarkkinoihin: työllisyys väheni ja työttömyys kasvoi, palkkoja leikattiin ja käyttöön otettiin työajanlyhennysjärjestelyjä. Työmarkkinatilanne on tasaantunut viime kuukausina talouden elpymisen tukemana, mutta koronatilanteen synkentyminen varjostaa merkittävästi myös työmarkkinoiden näkymiä.

Venäjän työttömyysaste (kansainvälisen työjärjestö ILOn määritelmän mukainen) on koronakriisin aikana noussut noin 2 prosenttiyksikköä. Työttömyyden nousu pysähtyi syyskuussa ja työttömyysaste on ollut syys-lokakuussa 6,3 %. Työttömyysaste on korkeimmillaan vuosikymmeneen, mutta yhä selvästi matalampi kuin vuoden 2009 kriisissä. Sitä vastoin työttömäksi rekisteröityneiden määrä on moninkertaistunut ja noussut ennätyssuureksi. Venäjällä perinteisesti vain pieni osa työttömistä on rekisteröitynyt työttömäksi, koska työttömyyskorvaukset ovat olleet pieniä ja niiden hakeminen vaivalloista. Keväällä työttömille maksettavia korvauksia korotettiin tuntuvasti ja korvausten hakemista helpotettiin. Puolet tällä hetkellä työttömiksi rekisteröityneistä on aiemmin ollut työvoiman ulkopuolella. Työttömyyskorvausten korotukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja monet niistä päättyivät lokakuun alussa. Lokakuussa työttömäksi rekisteröityneiden määrä kääntyi hienoiseen laskuun. Työttömyyden lisäksi myös työvoiman ulkopuolisten määrä on kasvanut. 

Kuten aiemmissakin talouskriiseissä, Venäjän työmarkkinat ovat tälläkin kertaa sopeutuneet myös muiden kanavien kuin työttömyyden kasvun kautta. Keväällä keskimääräinen kuukausipalkka supistui jyrkästi hetkellisesti ja kyselytutkimuksissa jopa 40 % vastaajista on kertonut palkkansa pienentyneen. Myös tehtyjen työtuntien määrä väheni keväällä voimakkaasti, kun monet työntekijät määrättiin pakkolomalle tai tekemään lyhennettyä työaikaa.

Koronakriisi näyttää heijastuneen myös harmaille työmarkkinoille ja siirtotyöläisiin, vaikka vaikutuksia on vaikea arvioida. Rosstatin arvion mukaan epävirallisilla työmarkkinoilla työskentelevien määrä supistui selvästi keväällä. Koronakriisi on iskenyt erityisesti palvelusektorille, jossa harmaa työ on yleisempää. Epävirallisilla työmarkkinoilla työskenteleviä on myös helpompi irtisanoa. Toisaalta on joitain viitteitä siitä, että eräät työntekijät ovat halunneet siirtyä epävirallisille työmarkkinoille voidakseen työskentelyn ohessa nostaa työttömille myönnettyjä korvauksia. Siirtotyöläisistä suuren osan (Moskovassa jopa 40 %) on arvioitu menettäneen keväällä työnsä, minkä seurauksena osa heistä palasi kotimaihinsa. Koronarajoitusten vuoksi Venäjälle tulevien siirtotyöläisten määrä on tänä vuonna supistunut huomattavasti. Joillakin alueilla ja aloilla tämä näyttää syksyllä johtaneen jopa vaikeuksiin löytää työvoimaa.

Koronakriisi ja työttömyyskorvausten korotukset ovat lisänneet venäläisten rekisteröitymistä työttömäksi

Lähteet: Rosstat ja BOFIT.