BKT kasvoi Kiinan kaikilla alueilla kolmannella vuosineljänneksellä

Koronaepidemian pahimpaan aikaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui lähes kaikkialla Manner-Kiinassa. Noin kolmanneksessa provinsseista (ml. autonomiset alueet ja itsehallinnolliset kunnat) BKT supistui vielä toisellakin neljänneksellä vuoden takaa. Selvä käänne parempaan tapahtui heinä-syyskuussa, jolloin BKT kasvoi kaikkialla Manner-Kiinassa – joissain provinsseissa hyvinkin voimakkaasti. Osansa tässä on ollut elvytyspolitiikalla.

Eniten koronasta on kärsinyt Keski-Kiinassa sijaitseva Hubein maakunta, missä on todettu noin 80 % Kiinan kaikista koronatapauksista. Sen pääkaupunki Wuhan oli suljettuna 2½ kuukautta ja suuri osa muuta Hubeita noin 2 kuukautta 23.1. lähtien. Hubein BKT supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä reaalisesti yli 37 % vuotta aiemmasta. Vaikka elpyminen on ollut tämän jälkeen ripeää, tammi-syyskuussa provinssin reaalinen BKT oli 10 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Hubein ulkopuolinen muu Keski-Kiina selvisi koronasta selvästi varsin hyvin ja sen BKT ylsi jo toisella neljänneksellä muuta maata ripeämpään neljän prosentin kasvuun.

Koillis-Kiinan kaikissa kolmessa provinssissa BKT supistui voimakkaasti koronan vuoksi. Huhtikuussa Heilongjiagissa jouduttiin tiukentamaan koronarajoituksia uudelleen, kun uusia koronatartuntoja alkoi esiintyä aiempaa selvästi enemmän. Rajoitteiden kiristäminen näkyi myös BKT:n kehityksessä, sillä provinssin BKT supistui vielä toisellakin neljänneksellä noin 6 prosenttia vuotta aiemmasta, mikä oli enemmän kuin missään muualla Kiinassa.

Pienimmällä BKT:n menetyksellä on selvinnyt Länsi-Kiina, jonka koronatapaukset suhteessa väkilukuun ovat jääneet muuta maata vähäisemmiksi. Esimerkiksi Tiibet on virallisten tietojen mukaan säästynyt koronalta käytännössä kokonaan. Siellä BKT:n kasvu on ollut jo pitkään hyvin voimakasta, eikä kasvu tyrehtynyt korona-aikanakaan. Myös Xinjiangin maakunnassa kasvu jatkui ensimmäisellä vuosineljänneksellä vahvana koronaepidemiasta huolimatta.

Vauraassa Itä-Kiinassa ensimmäisen neljänneksen BKT supistui noin 5 %, mutta BKT elpyi jo toisella neljänneksellä noin kolmeen prosenttiin ja vahvistui entisestään heinä-syyskuussa. Suurissa kaupungeissa kärsivät etenkin palvelualat ja turismi. Itä-Kiinassa on myös paljon vientiin liittyvää teollisuustuotantoa, joka supistui alkuvuonna jyrkästi mutta myös toipui hyvin nopeasti.

Lyhyen aikavälin BKT-kasvuluvut peittävät alleen sen, että Kiinan eri alueiden välillä on suuria pitkään jatkuneita kehityseroja. Vauraimmissa itsehallintokaupungeissa Pekingissä ja Shanghaissa kokonaistuotanto asukasta kohti on viisinkertainen köyhimpiin maakuntiin verrattuna. Koronakriisin arvioidaan entisestään lisänneen alueellisia eroja sekä kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua.

Talous päässyt kasvuun joka puolella Kiinaa, reaalisen BKT:n kehitys alueilla neljänneksittäin*

*) Länsi: Sisä-Mongolia, Guangxi, Chongqing, Sichuan, Guizhou, Yunnan, Tiibet, Shaanxi, Gansu, Qinghai, Ningxia ja Xinjiang. Keski: Shanxi, Anhui, Jiangxi, Henan, Hubei ja Hunan. Koillinen: Liaoning, Jilin ja Heilongjiang. Itä: Peking, Tianjin, Hebei, Shanghai, Jiangsu, Zhejiang, Fujian, Shandong, Guangdong ja Hainan. Reaalinen BKT neljänneksittäin on painotettu keskiarvo provinssien BKT:n reaalisista muutoksista, jotka on laskettu deflatoimalla nimelliset muutokset provinssien tammi-syyskuun 2020 keskimääräisellä BKT-deflaattorilla.

Lähteet: Kiinan tilastovirasto, CEIC ja BOFIT.