Venäjän ulkomaankaupassa toipumisen merkkejä, pääomavirta ulkomaille melko suuri

Venäjän tulot tavaroiden ja palvelujen viennistä olivat keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan edelleen vuoden kolmannella neljänneksellä lähes 30 % vuodentakaista vähäisemmät. Pudotuslukema oli hieman pienempi kuin toisella neljänneksellä. Tulot öljyn, öljytuotteiden ja kaasun viennistä olivat edelleen melkein puolet pienemmät kuin vuotta aiemmin. Tulot muiden tavaroiden viennistä ovat sen sijaan notkahtaneet tänä vuonna vain muutaman prosentin, ja ne olivat kolmannella neljänneksellä varsin lähellä vuotta aiempaa tasoa. Palvelujen viennin tulot ovat supistuneet liki 40 % etenkin romahtaneiden matkailutulojen takia.

Venäjän menot tavaroiden ja palvelujen tuontiin pysyttelivät edelleen kolmannella neljänneksellä melkein neljäsosan pienempinä kuin vuotta aiemmin. Tavaratuonti on kuitenkin elpymään päin ja syyskuussa se oli jo lähellä vuoden 2019 syyskuun lukemaa. Palvelujen tuonti sitä vastoin pysyi kolmannella neljänneksellä yli puolet vuodentakaista pienempänä eikä syyskuukaan tuonut paljoa helpotusta tilanteeseen. Venäläisten matkailumenot ulkomailla (runsas kolmasosa palvelujen tuonnista vuonna 2019) olivat edelleen 90 % pienemmät ja muiden palvelujen tuonti lähes neljäsosan pienempi kuin vuotta aiemmin.

Vientitulojen pudottua tuntuvasti tuontimenoja enemmän Venäjän vaihtotaseen ylijäämä on ollut viimeiset puoli vuotta poikkeuksellisen pieni. Näin olen viimeisen neljän vuosineljänneksen ylijäämä väheni kolmannella neljänneksellä alle 2,5 prosenttiin BKT:stä.

Venäjän ja ulkomaiden välinen rahoitustase on tänä vuonna ollut huomattavan alijäämäinen, mikä on heikentänyt ruplan kurssia. Ulkomailta on tullut paljon vähemmän sijoituksia valtion velkakirjoihin kuin viime vuonna, toisin kuin kotimaisista valtion budjettivajeen rahoituslähteistä. Yksityistä pääomaa on virrannut nettomääräisesti Venäjältä ulkomaille melko paljon. Pankkien ulkomainen velka, joka nykyään koostuu lähinnä pankeissa olevista ulkomaisista talletuksista ja tileistä, jatkoi vuoden kolmannella neljänneksellä monivuotista laskuaan (pois lukien ruplan kurssin muutosten vaikutukset). Pankit ovat myös vähentäneet ulkomaisia saataviaan. Pääoman nettovirta Venäjän yrityssektorilta ulkomaille lisääntyi kolmannella neljänneksellä sen verran, että viimeisen neljän neljänneksen virta ulos oli vajaat 2,5 % BKT:stä eli suurin viiteen vuoteen. Syinä ovat etenkin ulkomailta Venäjän yrityssektorille tehtyjen portfoliosijoitusten vetäytyminen ja Venäjän yrityssektorilta ulkomaille tehdyt portfoliosijoitukset. Suorien sijoitusten virta ulkomailta Venäjän yrityssektorille on tänä vuonna painunut hyvin pieneksi. Suorat sijoitukset Venäjän yrityssektorilta ulkomaille ovat lähes tyrehtyneet monen reippaan vuoden jälkeen.

Tavaroiden tuonti Venäjälle elpymään päin, palvelujen tuonti supistuu edelleen voimakkaasti

Lähteet: Venäjän keskuspankki ja BOFIT.