Koronaepidemia romahdutti Venäjän yksityisen kulutuksen

Vuoden toisella neljänneksellä Venäjän bruttokansantuote supistui 8,0 % vuoden takaa, kun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi vielä 1,6 %. Koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet verottivat kotimaista kysyntää rajusti. Yksityisen kulutuksen vuosimuutos oli peräti −22 % ja kiinteiden investointien −12 %.

Kausitasoitettuna Venäjän bruttokansantuote supistui toisella neljänneksellä 3,2 % edellisestä neljänneksestä. Kokonaisuudessaan BKT laski 4,1 % vuoden alkupuoliskon aikana, mikä oli kansainvälisessä vertailussa erittäin vähän. Euroopasta ei löydy yhtäkään maata, jonka BKT olisi laskenut vuoden alkupuoliskolla näin vähän. Esimerkiksi Suomessa ja Liettuassa, jotka ovat tähän mennessä selvinneet Euroopassa vähimmillä talousvaurioilla koronapandemiasta, BKT supistui yli 5 %. Venäjän taloutta on suosinut mm. talouden rakenne, jossa pienillä palveluyrityksillä ja turismilla on pienempi rooli kuin useissa muissa maissa. BKT:n lasku Venäjällä oli myös vähäisempää kuin vuoden 2009 kriisissä.

Venäjän bruttokansantuotteen kehitystä tuki toisella neljänneksellä etenkin tuonnin romahdus, jonka vuoksi nettovienti kasvoi. Toisaalta on huomattava, että kausitasoitettu BKT on supistunut jatkuvasti vuoden 2019 toisen neljänneksen jälkeen. Venäjän talouden dynamiikka oli siis heikkoa jo ennen koronaepidemian iskua.

Syyskuun ostopäällikköindeksit kertoivat osaltaan siitä, että talouden elpyminen on edelleen epätasaista. Tehdasteollisuudessa syyskuun lukema oli 48,9, mikä kertoo näkymien heikentymisestä elokuuhun verrattuna. Toisaalta palveluissa oltiin edelleen raja-arvo 50:n yläpuolella, ja syyskuun lukema oli 53,7 – tosin lasku elokuun 58,2:sta oli selvä. Myös palveluiden hintojen alhainen nousuvauhti syyskuussa (2,5 % vuoden takaa) viittaa heikkoon kysyntään.

Koronaepidemia veti yksityisen kulutuksen alhaisimpaan arvoonsa yli kymmenen vuoteen (BKT vuoden 2016 mrd. ruplissa kausitasoitettuna)

Lähteet: Rosstat ja BOFIT.