Tukiohjelmat ja koronlasku tukevat pankkien lainanantoa Venäjällä

Yrityslainakanta kasvoi erittäin voimakkaasti alkuvuonna, jolloin yritykset varautuivat mahdollisiin rajoitustoimiin mm. aktivoimalla luottolimiittejään. Vuoden toisella neljänneksellä kannan kasvu hidastui, mutta heinäkuussa yrityslainakanta kasvoi taas 1,6 % edelliseen kuukauteen verrattuna. Kasvun taustalla oli muutamalle suuryritykselle myönnetyt lainat ja valtion erilaisten tukiohjelmien kautta kanavoidut varat. Heinäkuun lopussa luottolaitosten myöntämien yrityslainojen kanta oli 42 900 mrd. ruplaa, ja lainakannan vuosikasvu kiihtyi 9 prosenttiin heinäkuussa. Monin tukitoimin tuetun pk-sektorin lainakanta on kasvanut hieman nopeammin, mutta pk-yrityksille myönnettyjen lainojen osuus yrityslainakannasta on yhä vain noin 12 %. Ruplalainojen korkotaso on vuoden aikana laskenut merkittävästi. Alle vuoden pituisten lainojen keskikorko oli kesäkuussa 6,9 % mikä on lähes kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Heinäkuun lopussa kotitalouslainojen kanta oli 18 700 mrd. ruplaa eli 13 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Lainakannan kasvu on hidastunut viime vuodesta ja kasvu nojaa aiempaa vahvemmin asuntoluottojen kasvuun. Kotitalouslainoista oli kesäkuun lopussa asuntoluottoja noin 45 % eli 8 200 mrd. ruplaa. 

Korkotason lasku on näkynyt myös talletuskoroissa. Kesäkuussa kotitalouksien alle vuoden mittaisten talletusten korko laski alle neljän prosentin eli alle keskuspankin avainkoron. Korkotason lasku on osaltaan lisännyt kiinnostusta muihin sijoitusmahdollisuuksiin. Huhti-kesäkuussa arvopaperimarkkinoille tuli lähes miljoona uutta piensijoittajaa. Yksityishenkilöiden sijoitustileillä olevat varat kasvoivat 14 %, eli selvästi pankkitalletuksia nopeammin.

Pankkilainojen ja -talletusten kehitys

Lähteet: Venäjän keskuspankki ja BOFIT.