Venäjän federaatiobudjetin tulot luisussa ja menot kasvussa

Federaatiobudjetin tulot öljyn ja maakaasun tuotantoveroista sekä öljyn, kaasun ja öljytuotteiden vientitulleista olivat touko-kesäkuussa ennätysmäisen vaatimattomat ja lähes 70 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Tulojen aiemmissa kuopissa vuosina 2009 ja 2015−16 niiden romahdus oli suurimmillaan 40−50 %. Touko-kesäkuun öljy- ja kaasuverotuloja pienensi huhtikuussa erityisen matalalla ollut öljyn maailmanmarkkinahinta, mikä on tuntunut budjetin tuloissa viiveellä. Öljyn hinta oli vuoden toisella neljänneksellä yli puolet alempana kuin vuotta aiemmin. Ruplan kurssin suhteellisen lievä heikkeneminen vaimensi varsin vähän ruplamääräisen hinnan pudotusta, joka oli puolet vuodentakaisesta.

Federaatiobudjetin muut tulot olivat vuoden toisella neljänneksellä 15 % vuodentakaista pienemmät ja koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla käytännössä samansuuruiset kuin vuotta aiemmin, jos huomioon ei oteta keskuspankin huhtikuussa budjettiin suorittamaa tälle vuodelle aikataulutettua mittavaa osamaksua siitä ylijäämästä, joka keskuspankille syntyi Venäjän hallituksen ostaessa keskuspankin enemmistöomistuksen Sberbankissa. Keskuspankin tilittämä maksu mukaan lukien muiden kuin öljy- ja kaasuverotulojen vuosikasvu ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli lähes 20 %. Tulot arvonlisäveroista notkahtivat vuoden toisella neljänneksellä huomattavan vähän eli vain 5 % vuodentakaisesta, ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla ne olivat lähes ennallaan vuodentakaiseen verrattuna. ALV-tulojen osuus federaatiobudjetin suurimpana tuloeränä on tänä vuonna vahvistunut noin 40 prosenttiin.

Federaatiobudjetin kaikki tulot olivat ilman keskuspankin ylijäämätilitystä noin 15 % vuodentakaista pienemmät vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta vuoden toisella neljänneksellä vuosipudotus oli kolmasosa. Keskuspankin tilitys pienensi nämä pudotuslukemat noin viiteen ja kymmeneen prosenttiin.

Budjetin menot ovat sen sijaan lisääntyneet hyvin nopeasti. Vuoden toisella neljänneksellä menojen kasvu yltyi lähes 40 prosenttiin vuotta aiemmasta, mikä nosti ensimmäisen vuosipuoliskon kasvulukeman lähelle 30 prosenttia. Puolustusmenot ovat lisääntyneet vajaat 20 % vuodentakaisesta ja muut menot 30 %. Tälle vuodelle hyväksytty federaatiobudjetti ennakoi 8 prosentin menojen kasvua ja vuoden ensimmäisen puoliskon toteutuneet menot olivat jo runsaat puolet budjetin menoarviosta.

Mikäli pääministeri Mihail Mishustinin heinäkuun alussa esittämän ajatuksen mukaisesti tämän vuoden menoja lisätään, menojen kasvuarvio tälle vuodelle kohoaa kohti 20 prosenttia. Toisaalta presidentti Putin totesi vastikään, että hänen keväällä 2018 lanseeraamiensa kansallisten hankkeiden toteutusaikataulua on syytä pidentää vuodesta 2024 jopa ensi vuosikymmenen puolelle. Tämän merkitys valtion menojen sopeuttamisen kannalta ei kylläkään ole valtaisan suuri, sillä esimerkiksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla hankkeisiin käytettyjen menojen osuus federaatiobudjetin menoista oli vajaat 8 %.

Federaatiobudjetin tasapaino on kääntynyt ylijäämäisestä alijäämäiseksi. Viimeisen 12 kuukauden alijäämä oli kesäkuussa 0,6−0,7 % BKT:stä, ja ilman keskuspankin ylijäämätilitystä alijäämäksi olisi muodostunut 1,7 % BKT:stä. Loppuvuoden aikana vaje syvenee matalan öljyn hinnan ja talouden supistumisen aiheuttaman heikon tulokehityksen sekä menojen kasvun johdosta.

Venäjän federaatiobudjetin tulot pudonneet ja menot lisääntyneet tänä vuonna

Lähteet: Finanssiministeriö ja BOFIT.