Virallinen työttömyysaste aliarvioi Kiinan todellista työttömyyttä

Kiinan työmarkkinat häiriintyivät rajusti, kun Covid-19 -epidemian vuoksi liikkumista rajoitettiin ja työpaikkoja suljettiin. Vaikka suuri osa taloudesta oli pysähdyksissä parin kuukauden ajan, virallinen työttömyysaste nousi vain vähän, 5 prosentista 6 prosenttiin. Epäviralliset arviot työttömyysasteesta ovat liikkuneet 20 prosentin paikkeilla. Sen ohella, että työttömyys on poliittisesti arka aihe, suuri joukko työntekijöitä ei kuulu työttömyystilastojen piiriin.

Työttömyystilastojen ulkopuolella ovat siirtotyöläiset (laskentatavasta riippuen 170 tai 280 miljoonaa henkeä) ja muu maaseudun työvoima, sillä heidän on katsottu työllistyvän tarvittaessa maataloustyöhön kotiseudullaan. Kolmas merkittävä ryhmä tilastoista puuttuva ryhmä on itsensä työllistävät pienyrittäjät (noin 150 miljoonaa henkeä). Työvoimaan lasketaan virallisesti kuuluvaksi yhteensä 810 miljoonaa ihmistä.

Kiina aloitti talouden sulku- ja liikkumisen rajoitustoimet juuri kiinalaisen uuden vuoden aikaan, jolloin valtaosa siirtotyöläisistä matkustaa kotiseudulleen lomailemaan. Vielä huhtikuussa arviolta vain runsaat kaksi kolmasosaa heistä on päässyt palaamaan töihin kaupunkeihin eli heitä on kymmeniä miljoonia työttömänä. Siirtotyöläisten työttömyysturva on vähintään heikko, usein olematon.

Kriisin alkuvaiheessa työllisyystilanne heikkeni nopeasti kaikilla sektoreilla, mutta monilla palvelualoilla työllisyys on edelleen heikko, sillä etenkin ravintola- ja matkailuala kärsii edelleen kuluttajien varovaisuudesta. UBS-yhtiön arvion mukaan huhtikuussa noin 50–60 miljoonaa henkeä palvelualoilla oli joko menettänyt kokonaan työnsä tai ei muuten voinut työskennellä. Vastaava luku teollisuudessa ja rakennussektorilla oli noin 20 miljoonaa. Vientisektorin työllisyysnäkymät näyttävät heikoilta, kun monet maat ovat painuneet taantumaan. Kiinassa viennin arvioidaan työllistävän noin 112 miljoonaa henkeä suoraan tai välillisesti.

Päättäjät ovat olleet selvästi huolissaan työttömyydestä ja monet talouden tukitoimet on ohjattu työllisyyden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Päättäjien pelkona on, että työttömyyden lisääntyminen purkautuisi yhteiskunnallisena liikehdintänä.

Yhä useampi siirtotyöläinen on töissä palvelusektorilla

Lähde: Kiinan tilastovirasto, CEIC ja BOFIT.