Suorat sijoitukset Venäjälle kasvoivat viime vuonna, tänä vuonna odotetaan voimakasta supistumista

Suorien ulkomaisten sijoitusten nettovirta Venäjälle oli 32 mrd. dollaria vuonna 2019 eli moninkertainen edelliseen poikkeuksellisen heikkoon vuoteen verrattuna. Viime vuonna tehtiin jälleen myös uusia investointeja pelkästään uudelleensijoitettujen voittojen sijasta. Venäjältä ulkomaille suuntautuneiden suorien sijoitusten nettovirta sitä vastoin supistui viime vuonna ja oli 23 mrd. dollaria. UNCTAD ennakoi uusimmassa World Investment Report -katsauksessaan sekä globaalien että Venäjälle suuntautuvien suorien ulkomaisten sijoitusten supistuvan tänä vuonna 30–40 % koronapandemian vuoksi.

Suorien ulkomaisten sijoitusten kanta Venäjällä oli viime vuoden lopussa noin 590 mrd. dollaria (35 % BKT:stä). Toimialoittain tarkasteltuna eniten sijoituksia on mennyt kaivannaistuotantoon (23 %), jalostusteollisuuteen (20 %), rahoitussektorille (17 %) ja kaupan alalle (15 %). Venäjältä ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten kanta oli lähes 410 mrd. dollaria.

Suoria sijoituksia pidetään usein yhtenä indikaattorina maiden integroitumisesta kansainväliseen talouteen. Nykyään kuvaa kuitenkin hämärtävät mittavat ns. varjosijoitusten virrat. Niillä viitataan sijoitusvirtoihin, jotka vain kulkevat läpivirtausmaiden kautta esim. verotuksellisista syistä. IMF:n viime vuonna julkaiseman analyysin mukaan jopa 40 % globaaleista suorien sijoitusten virroista on näitä varjovirtoja. Venäjän tapauksessa kotimaista alkuperää on IMF:n arvion mukaan noin neljännes maahan tulevista ulkomaisista suorista sijoituksista. Vain Kiinassa osuus on vielä hieman suurempi. UNCTAD:n vuotta 2017 koskevan arvion mukaan läpikulkumaiden vaikutuksesta puhdistettuna Venäjän tärkeimmät suorien ulkomaisten sijoitusten lähdemaat ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa.

Suorien sijoitusten nettovirta ulkomailta Venäjälle kasvoi reippaasti viime vuonna

Lähteet: Venäjän keskuspankki ja BOFIT.