Kiinan budjettialijäämä kasvaa tänä vuonna

Finanssiministeriön budjettikertomuksen mukaan keskus- ja paikallishallintojen menoja kasvatetaan tänä vuonna noin 1 000 mrd. juanilla vajaaseen 24 800 mrd. juaniin. Samalla tulojen odotetaan supistuvan noin 1 000 mrd juanilla ja niiden olevan reilu 18 000 mrd. juania. Näin budjetin alijäämäksi muodostuu 6 800 mrd. juania, joka on n. 6,5 % BKT:stä (toteutunut budjettialijäämä oli 4,9 % BKT:stä vuonna 2019). Vajetta paikataan varojen siirroilla muista lähteistä yhteensä noin 3 000 miljardilla juanilla, jolloin päästään viralliseen 3,8 prosentin budjettivajeeseen.

Viime vuosina toteutuneet menot ja samalla myös alijäämä ovat tupanneet kasvamaan suuremmaksi kuin budjettiarvioissa on kaavailtu. Myös tänä vuonna budjetti vaikuttaa tiukalta. Samalla kun alijäämää kasvaa, taloutta pyritään elvyttämään ja työllisyyttä tukemaan, finanssiministeriö kehottaa julkishallintoa kiristämään vyötään ja tarkoin harkitsemaan mihin varoja käytetään. Yleisiä hallintomenoja tulee karsia ja edustus-, matka- ja koulutusmenoja sekä ajoneuvojen hankintamenoja pitää leikata. Uusien hallintorakennusten rakentaminen on tiukasti kielletty.

Viralliset julkisen sektorin budjettiluvut eivät anna kattavaa kuvaa todellisista julkisista menoista ja tuloista, sillä Kiinan julkinen sektori toimii laajasti budjetin ulkopuolella. Kuluvana vuonna budjetin ulkopuolisessa rahoituksessa tärkeässä asemassa ovat erikoisvelkakirjat. Valtio laskee liikkeelle 1 000 mrd. juanilla erityisiä koronavelkakirjoja ja niiden varat ohjataan alueille kriisin hoitoon ja talouden tukitoimiin. Lisäksi paikallishallintojen erikoisvelkakirjojen liikkeellelaskukiintiötä on kasvatettu 1 600 mrd. juanilla. Tyypillisesti alueiden erikoisvelkakirjoilla on rahoitettu infrastruktuurihankkeita ja muita investointeja, joiden on katsottu tuottavan riittävästi kassavirtaa velan maksamiseksi. Tällä kertaa finanssiministeriön mukaan näitä varoja voi kanavoida myös kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja kulutuskysynnän tukemiseen.

IMF on vuosittain julkaissut Kiinalle julkisen talouden arviota, jossa pyritään huomioimaan budjetin ulkopuolinen toiminta. Tuoreimman kesällä 2019 julkaistun arvion mukaan laajennettu julkisen talouden alijäämä on ollut viime vuosina yli 10 % BKT:stä ja julkista velkaa oli vuoden 2019 lopussa arviolta 80 % BKT:stä (ks. BOFIT Viikkokatsaus 10/2020). IMF:n viime viikolla päivittämän arvion mukaan Kiinan koronakriisin vuoksi julkistamat elvytystoimet ovat tänä vuonna luokkaa 3 600 mrd. juania (3,5 % BKT:stä). Näin laajennettu julkisentalouden alijäämä noussee tänä vuonna yli 15 prosenttiin BKT:stä.

Kiinan valtion ja paikallishallinnon toteutuneet budjettimenot, -tulot ja -vaje sekä budjettiarvio vuodelle 2020

Lähteet: Finanssiministeriö, CEIC ja BOFIT.