Venäjän ja Kiinan sotilasmenot kasvoivat viime vuonna ripeästi

Tukholman rauhantutkimuslaitos SIPRIn keräämien tietojen mukaan maailman valtioiden yhteenlasketut sotilasmenot olivat viime vuonna 1920 mrd. dollaria eli reaalisesti lähes 4 % suuremmat kuin viime vuonna ja yli 7 % suuremmat kuin vuonna 2010. Menojen kasvu oli voimakasta melkein kaikissa suurissa maissa kuten Yhdysvalloissa (5,3 %), Kiinassa (5,1 %), Intiassa (6,8 %) ja Venäjällä (4,5 %). Sotilasmenoilla mitaten maailman viisi suurinta maata ovat viime vuosina olleet Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi-Arabia. Näiden yhteenlaskettu osuus maailman sotilasmenoista on noin kaksi kolmasosaa. Yhdysvalloilla on kiistatta maailman suurimmat sotilasmenot (732 mrd. dollaria), ja Kiinan sotilasmenot (261 mrd. dollaria) ovat samaa kokoluokkaa kuin kaikkien EU-maiden yhteenlasketut menot.

SIPRIn tilastoimat sotilasmenot Venäjällä supistuivat selvästi vuosina 2016–2017, mutta viime vuoden ripeä kasvu nosti menot takaisin vuoden 2013 tasolle (61 mrd. dollaria). Venäjällä sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta (3,9 %) oli viime vuonna selvästi suurempi kuin muissa Euroopan maissa, Kiinassa tai Yhdysvalloissa. Venäjällä noin puolet sotilasmenoista on viime vuosina suunnattu kalustohankintoihin, mikä on kansainvälisesti vertaillen suuri osuus.

SIPRIn vertailussa maiden sotilasmenot muutetaan dollarimääräisiksi vallitsevia markkinakursseja käyttäen. Hintatasojen eroista johtuen tapa luultavasti aliarvioi esim. Venäjän ja Kiinan sotilasmenojen reaalista tasoa Yhdysvaltojen tasoon verrattuna. Vaikka sotilasmenoihin sopivia ostovoimakorjauksia olisi käytettävissä, maiden keskinäinen järjestys tuskin muuttuisi. IMF:n ostovoimapariteetteja käyttäenkin SIPRIn tilastoimat Venäjän sotilasmenot olivat viime vuonna alle neljänneksen Yhdysvaltojen sotilasmenoista.

Maailman sotilasmenot ovat kasvussa

Lähteet: SIPRI ja BOFIT.