Venäjällä talouden monet tukimuodot ovat johtamassa valtion menojen lisäämiseen

Federaation budjettimenoja ollaan finanssiministeri Anton Siluanovin mukaan lisäämässä alun perin suunnitellusta noin prosentilla BKT:stä tai mahdollisesti jopa kahdella, vaikka budjettitulot vähenevät. Samalla menojen uudelleen kohdentaminen jatkuu. Lisää varoja federaation budjetista on kohdennettu talouteen, etenkin pk-sektorille. Koronan vaikutuksista kärsivillä aloilla toimiville pk-yrityksille voidaan antaa varoja palkkoihin ja muihin juokseviin kuluihin, jos ne mm. sitoutuvat työllisyyden ylläpitoon (90 % maaliskuun tasosta). Kärsivien alojen listalla on yli 70 toimialaa.

Lisää varoja tulee sosiaalitukeen, sillä osalle lapsiperheistä tulee uusi tukimuoto ja maaliskuun alun jälkeen työttömiksi joutuneet ja rekisteröityneet saavat työttömyyskorvauksen enimmäismäärän. Lisää varoja saavat myös terveydenhoito ja koronan torjunta mm. erityisten palkanlisien muodossa. Sen sijaan joitakin investointihankkeita ja valtion palkkauudistusta lykätään. Useiden ns. Putinin kansallisten hankkeiden rahoitusta ollaan siirtämässä koskien lähinnä hankkeiden käynnistämättömiä osia.

Julkisen talouden muut lohkot eli valtion sosiaalirahastot ja alueiden budjetit saavat federaatiolta lisää varojensiirtoja mm. tulonmenetysten paikkaamiseksi. Aluebudjettien vajerajoja väljennetään. Alueiden velkojen maksuja federaatiolle lykätään vuosiin 2021−2029, ja alueiden välinen luotonanto sallitaan.

Sosiaalirahastojen tuloja vie palkkoihin perustuvien sosiaaliverojen puolittaminen 15 prosenttiin pk-yritysten osalta. Tämä antaa yrityksille helpotusta tänä vuonna summan, joka on vajaat 0,3 % BKT:stä. Muita suuria veromuutoksia ei kaavailla ainakaan tällä erää. Useiden verojen maksamista kuitenkin lykätään 3−6 kuukaudella, isoimpina poikkeuksina lykkäyksistä arvonlisä-, valmiste- ja kaivannaisverot (ja vientitullit, joita ei lueta veroiksi). Lykkäyksiä saavat kärsivien alojen yritykset ja pk-yritykset sekä myös ne suuret yritykset, joiden tulot ovat pudonneet yli 10 %. Lykkäykset eivät kaikilta osin koske ulkomaalaisten omistamia yrityksiä. Erityisvalvonnassa ovat koko maalle tärkeät ns. systeemin muodostavat yritykset. Niiden listalle on uudistettujen kriteerien pohjalta valittu yli 1100 yritystä, ja lisäksi alueet ovat tehneet omia listoja.

Valtion, alueiden ja kuntien vuokranantajat lykkäävät pk-yritysten ja kärsivien alojen yritysten vuokrien maksuja. Myös yksityiset kaupallisten kiinteistöjen vuokranantajat (pl. asuinkiinteistöt) on velvoitettu lykkäämään kärsivien alojen yritysten vuokrien maksua. Tämän tueksi alueiden on määrä myöntää helpotuksia kiinteistöveroon. Osakeyhtiöiden ja muiden vastaavien yritysten nettovarallisuuden vajoamista alle osakepääoman ei tarvitse huomioida esimerkiksi osakepääoman riittävyyden kannalta. Konkurssien käynnistäminen on enimmäkseen jäädytetty.

Pankit saavat pitää taseissaan olevien osakkeiden, velkakirjojen ja valuuttamääräisten erien arvot samoina kuin ne olivat maaliskuun alussa. Pankkien yleiset mm. tappiovarauksia sekä luottoja ja niiden vakuuksia koskevat säännöshelpotukset kattavat valtaosan myönnetyistä yritys- ja kotitalousluotoista ja mahdollisista uudelleenjärjestelyistä. Tämän rinnalle viranomaiset ovat luoneet erillisiä pankkivelkojen maksujen lykkäysohjelmia, joita tuetaan säännöshelpotusten lisäksi valtion korkotukiaisilla ja keskuspankin pankeille myöntämille matalakorkoisilla luotoilla. Lykkäysohjelmat koskevat kotitalouksia, joiden tulot ovat supistuneet yli 30 %, sekä pk-yrityksiä ja kärsivien alojen yrityksiä. Erillistä lykkäysohjelmaa harkitaan myös suurille yrityksille.

Uusien edullisten pankkiluottojen tukemiseksi on perustettu ohjelmia, joita tuetaan em. kolmella tavalla sekä lisäksi valtion tai valtion omistaman Vneshekonombankin takuilla. Tavoitteena on saada syntymään asuntoluototusta ja luottoja pk-yrityksille. Lisäksi kärsivien alojen yritykset sekä listatut systeemiyritykset voivat saada luottoja palkkoihin ja muihin juokseviin kuluihin.