Venäjällä julkisen talouden kehitysarvion perustana oleva talousennuste saanut valtion tarkastusvirastolta kriittisen arvion, joka herättää kysymyksiä budjettimenoista

Tarkastusvirasto arvioi federaatiobudjetin ja myös koko julkisen budjettitalouden näkymiä vuosille 2020−2022 koskevissa raporteissaan, että budjettien tuloarvioiden pohjana toimiva talousministeriön ennuste on optimistinen. Virasto kaipaa lisää perusteita ennusteen arviolle BKT:n kasvun kiihtymisestä yli kolmeen prosenttiin vuodesta 2021 alkaen. Sen mielestä Venäjän ulkomaankaupalle ennustetun heikon syklin toteutuminen lisäisi riskiä BKT:n kasvun pysymisestä vuodesta 2021 eteenpäin suunnilleen potentiaalisessa kasvutahdissa, joksi asiantuntijat arvioivat 1,5−2 % vuodessa. Tämä viitannee etenkin ennusteen varovaiseen oletukseen öljyn hinnasta (noin 56 dollaria tynnyrilliseltä Urals-öljyä). Virasto katsoo BKT-ennusteen ja sen monien osien suuntautuvan presidentin virkaanastujaisukaasien tavoitteiden täyttöön. Näitä ovat sen mukaan ennusteet väestön kasvusta (lisääntyvän maahanmuuton johdosta), kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen noususta, investointien kasvun yltymisestä hyvin nopeaksi sekä muun kuin energian viennin määrän reippaasta lisääntymisestä. Virasto puolestaan arvioi 15−64-vuotiaan väestön vähenevän, mutta eläköitymisiän vähittäisen nousun lisäävän työvoimaa. Sitä vastoin se pitää varsinkin investointien nopeaan kasvuun liittyvien kysymysten merkitsevän sellaista riskiä, että talouden ennustettua kasvutahtia ei saavuteta.

Talousministeriön talousennuste ja julkisen budjettitalouden kehitysarvio vuosille 2020−2022 ovat edelleen käytännössä samat kuin syksyllä. Konsolidoidun budjetin (federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjettien) ruplamääräisten nimellistulojen finanssiministeriö arvioi lisääntyneen 4−5 % vuonna 2019 ja saman kasvutahdin jatkuvan lähivuosina (talousministeriön inflaatioennuste on 3 % vuodelle 2020 ja 4 % vuosille 2021−2022). Muut kuin öljy- ja kaasuveroista saatavat budjettitulot riippuvat kuitenkin talouden kasvusta. Ne olivat vuonna 2019 suunnilleen 80 % konsolidoidun budjetin kaikista tuloista ja budjettitulojen kasvu lähivuosina tulee arviossa kokonaan niistä sikäli kun muun muassa em. öljynhintaoletukselle perustuva laskelma öljy- ja kaasuverotulojen heikosta kehityksestä toteutuu. Muiden budjettitulojen kasvutahti on arviossa noin 6 % vuodessa.

Konsolidoidun budjetin menojen arvioidaan lisääntyvän noin 6 % vuodessa. Jos budjettitulot jäävät arvioitua pienemmiksi, menojen ylläpitoa voidaan rahoittaa federaation luotonotolla, vararahastosta ja mittaviksi kasvaneista valtion kassavaroista. Vararahastossa eli kansallisen hyvinvoinnin rahastossa olevien varojen määrän ennakoidaan kasvavan jo vuoden 2020 loppuun mennessä 10 prosenttiin BKT:stä ja sen likvidien varojen 8,5 prosenttiin BKT:stä. Arviossa ei siten ennakoida mitään siitä, missä määrin rahastosta tullaan esimerkiksi luotottamaan investointihankkeita, sillä keskustelut asiasta ovat edelleen käynnissä. Federaation kotimaisen nettoluotonoton ennakoidaan olevan vajaat 1,5 % BKT:stä ja uusien velkakirjojen liikkeellelaskun runsaat 2 % BKT:stä. Federaation velka nousee runsaaseen 15 prosenttiin BKT:stä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Toisaalta julkisen talouden menot riippuvat budjettituloista − federaatiobudjetin osalta lailla säädetyn budjetin vajerajan vuoksi sekä alueiden ja sosiaalirahastojen budjettien osalta johtuen rajallisista luotonottomahdollisuuksista kuten myös niiden huomattavasta riippuvuudesta federaatiobudjetin varojensiirroista. Federaatiobudjetin ja koko konsolidoidun budjetin ylijäämä ei arvioiduilla tuloilla ja kaavailluilla menoilla ole vuosina 2020−2022 kovin suuri (keskimäärin 0,5 % BKT:stä). Ennustettua tuntuvasti hitaampi BKT:n ja budjettitulojen kasvu sekä kaavaillut menot veisivät lähivuosina kohti budjettisäännön sallimaa kohtuullista vajerajaa, joskin tarpeen vaatiessa vuonna 2018 tapahtunut vajerajan löyhentäminen olisi mahdollistaa toistaa.

Finanssiministeriön arvio konsolidoidun budjetin menorakenteesta on myös pysynyt lähes ennallaan. Jos menoarviota jouduttaisiin ajan myötä supistamaan, paine ei kohdistuisi tasaisesti menojen eri pääluokkiin. Sosiaalitukimenojen osuus konsolidoidun budjetin kaikista menoista laskee mm. eläköitymisiän noustessa vähitellen, mutta menoarviossa osuus on silti kolmasosa vielä vuonna 2022. Sosiaalimenoja voisi olla vaikea karsia, sillä valtion johto on kesästä 2018 saakka toistuvasti luvannut, että keskimääräinen vanhuuseläke nousee työstä pidättäytyville eläkeläisille lähivuosina yli 6 % vuodessa, minkä myös valtion eläkerahaston hyväksytty budjetti vuosille 2020−2022 vahvistaa. Federaation, alueiden ja kuntien työntekijöille on puolestaan luvattu mm. ennustetun inflaation mukaiset yleiskorotukset palkkoihin näille kolmelle vuodelle.

Lisäksi presidentti Putinin virkaanastujaisukaasiin 7.5.2018 paketoitujen 13 kansallisen hankkeen budjettirahoituksesta on tullut hyvin tärkeä ja erittäin näkyvästi eteenpäin ajettu prosessi. Hankkeet saavat federaatiobudjetista lähivuosina hieman enemmän rahoitusta kuin hankkeiden rahoitussuunnitelmissa on kaavailtu. Aluebudjeteista ja valtion sosiaalirahastoista hankkeisiin tulevaa rahoitusta (pl. hankkeita varten federaatiobudjetista saadut varojensiirrot) koskevien Valtion tarkastusviraston syksyllä esittämien tietojen valossa federaatiobudjetin osuus hankkeiden budjettirahoituksesta on lähivuosina noin kolme neljäsosaa, ja hankkeiden kaiken budjettirahoituksen osuus konsolidoidun budjetin kokonaismenoista kuten myös hankkeiden osuus federaatiobudjetin kokonaismenoista nousee (konsolidoidussa budjetissa noin 6,5 % vuonna 2020 ja noin 8 % vuonna 2022 sekä federaatiobudjetissa vastaavasti noin 10 % ja 12,5 %).

Menojen karsintapaineissa jäisi päätettäväksi, missä määrin budjettirahoitusta voitaisiin tinkiä esimerkiksi sisäisestä turvallisuudesta ja järjestyksestä, julkishallinnosta tai terveydenhoidosta (kukin +10−11 % vuodessa vuosina 2019−2020). Koulutusmenojen kasvu on jo painettu lähivuosiksi vain noin 2 % inflaatiota nopeammaksi ja puolustusmenojen kasvu vain hieman inflaatiota nopeammaksi. Talouden eri sektoreille kohdistuvien menojen kasvun finanssiministeriö arvioi vuoden 2020 pysähdyksen jälkeen alkavan lisääntyä vuonna 2021.

Venäjän konsolidoidun budjetin nimellistulojen ja -menojen kehitys 2012−2018 sekä vuosia 2019−2022 koskeva arvio

Lähde: Finanssiministeriö.