Venäjällä puolustusteollisen kompleksin koosta ja pankkiveloista uutta tietoa

Kompleksiin (OPK) kuuluvien yli 1300 yrityksen osuus Venäjän BKT:stä on OPK:n rahoittamista varten muodostetun Promsvjazbankin analyytikkojen selvitysten mukaan suunnilleen 3 %. Viime vuonna OPK:n 65 mrd. euron tulot olivat noin 2 % kaikkien venäläisten yritysten ja organisaatioiden tuloista. OPK:n osuus Venäjän työllisistä on lähes 2 %.

OPK:n tuloista lähes puolet tuli vuonna 2018 valtion puolustustilauksista, viidesosa siviilituotteista ja noin 30 % puolustustuotteiden viennistä. Tavoitteena on lisätä siviilituotteiden osuus 30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, mikä edellyttää yritysten tuloista ja pankeista saatavaa rahoitusta.

OPK on kuitenkin melko raskaasti velkaantunut. Sen velat kotimaisille pankeille suhteessa BKT:hen ovat vajaat 2 %. Velkojen osuus on noin 5 % koko yrityssektorin kotimaiselta pankkisektorilta saaduista luotoista, mutta jalostusteollisuudessa osuus on huomattavasti suurempi. OPK:ssa pankkivelkojen suhde tuloihin on noin 40 %, joka on paljon enemmän kuin muussa jalostusteollisuudessa. OPK:n tuloista 3−4 % menee pankkivelkojen korkomaksuihin.

OPK:n pankkiluotoista on hallitukseen keväällä nostetun varapääministeri Juri Borisovin mukaan uudelleenjärjestelyjen tarpeessa noin kolmasosa eli summa, joka vastaa yli puolta prosenttia BKT:stä. Tilanne muistuttaa vuoden 2016 loppua, jolloin hallitus antoi federaation budjetista OPK:lle pankkivelkojen takaisinmaksuja varten kertaheitolla summan, joka vastasi lähes prosenttia BKT:stä.

OPK:n pankkivelat (ml. ongelmavelat) ovat lähinnä kolmelta suurelta valtionpankilta eli Sberbankilta, VTB:ltä ja Gazprombankilta saatuja luottoja. Osa niiden OPK-luotoista on siirretty Promsvjazbankille, jonka osuus OPK:n pankkiveloista on noussut noin viidesosaan.

Presidentti Putin on kehottanut ratkomaan OPK:n rahoitusongelmia. Ongelmavelkojen hoitoon kaavaillaan nyt eri keinojen yhdistelmää. Hallitus ja velkojapankit pohtivat mm. sitä, missä määrin velkojen hoito koostuisi esimerkiksi takaisinmaksuaikojen pidennyksistä, OPK-yritysten pääomituksesta valtion budjettivaroilla sekä velkojen poispyyhinnästä.