Kiinan ja Yhdysvaltojen taloussuhteet ajautuivat yhä pahempaan umpikujaan

Välittömästi viime viikon lyhyiden ja tuloksettomien kauppaneuvottelujen jälkeen presidentti Donald Trump ilmoitti (1.8.) uusista tullien korotuksista. Tämän viikon alussa Kiinan viranomaiset vastasivat tullien korotuksiin kieltämällä kiinalaisyrityksiä ostamasta amerikkalaisia maataloustuotteita. Lisäksi Kiinan keskuspankki päästi (5.8.) juanin heikkenemään ja perusteli päätöstä Yhdysvaltojen harjoittamalla protektionismilla ja tullikorotuksilla. Tämä puolestaan johti siihen, että Yhdysvallat nimesi (6.8.) Kiinan virallisesti valuuttamanipulaattoriksi.

Kauppasotaan kytkeytyvät tullien korotukset alkoivat heinäkuussa 2018, ja kesäkuun alusta lähtien Yhdysvallat on soveltanut 25 prosentin lisätullia kiinalaistuontiin, jonka arvo oli aikaisemmin noin 250 mrd. dollaria vuodessa. Yhdysvaltojen nyt ilmoittamat 10 prosentin lisätullit jäljellä olevalle Kiinan-tuonnille (arvo aikaisemmin noin 300 mrd. dollaria vuodessa) tulevat voimaan syyskuun alussa. Kiinan amerikkalaistuotteille asettamat tullit (pääosin 25 %) koskettavat tuontia, jonka arvo oli aikaisemmin noin 110 mrd. dollaria vuodessa. Kiina ei ole sulkenut pois lisätullien mahdollisuutta. Yhdysvaltojen tilastojen mukaan sen vuosituonti Kiinasta supistui kesäkuussa 509 mrd. dollariin (-4 %) ja vienti Kiinaan vuositasolla 108 mrd. dollariin (-20 %). Kauppataseen vaje oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuosi sitten (400 mrd. dollaria).

Kiinan päätöstä antaa juanin heiketä maanantaina (5.8.) 7,05 juaniin dollarilta ei voi pitää suurena yllätyksenä, sillä sen mahdollisuudet vastata suoraan Yhdysvaltojen tullikorotuksiin ovat kaupan epätasapainon takia vähäiset. Vaikka 7 juanin rajan ylittäminen ensimmäisen kerran sitten kevään 2008 olikin markkinavaikutuksiltaan merkittävä, juan heikkeni dollariin nähden vain 1,6 % perjantaista. Kauppakiistojen ohella juanin heikkenemispaineiden taustalla ovat Kiinan talouskasvun hidastuminen ja velkaongelmien kasaantuminen, mikä on helpottanut hallituksen päätöstä antaa juanin heiketä. Ongelmatonta juanin heikkeneminen ei Kiinalle ole, sillä se ruokkii valuuttapakoa ja voi jatkuessaan pakottaa jo ennestään tiukan valuuttasäännöstelyn kiristämiseen.

Yhdysvaltojen päätöstä julistaa Kiina valuuttamanipulaattoriksi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1994 on vaikea ymmärtää, sillä tällä hetkellä näyttää selvältä, että juan heikkenisi entisestään, jos se päästettäisiin kellumaan. Käytännössä päätöksellä on tuskin suurta merkitystä. Yhdysvaltojen lainsäädäntö edellyttää neuvottelujen aloittamista valuuttamanipulaattoriksi nimetyn maan kanssa, ja näitä keskustelujahan Yhdysvallat ja Kiina ovat käyneet jo toista vuotta.

Yhdysvallat ja Kiina ovat ajaneet suhteensa solmuun, jota on mahdoton avata maiden nykytyylillä. Seurauksena on jälleen kasvanut epävarmuus, mikä on näkynyt markkinoilla ja syö talouskasvua kaikkialla.