Venäjän keskiluokka on suuri, mutta ei varakas

Venäjän suurimman yksityisen liikepankin, Alfa Bankin selvitys arvioi Venäjän keskiluokan kooksi 30 % väestöstä eli noin 43 miljoonaa ihmistä. Suurimmillaan keskiluokka oli vuonna 2014, jolloin keskiluokkaan kuului 37 % väestöstä.

Keskiluokan koon arviointi ei ole yksinkertaista, ja menetelmästä riippuen keskiluokkaan kuuluu joko suurin osa tai vain pieni vähemmistö kokonaisväestöstä. Sberbankin teettämän kyselyn mukaan 47 % venäläisistä arvioi kuuluvansa keskiluokkaan, kun vuonna 2014 keskiluokkaan kuuluneiden osuus oli 60 %. Credit Suissen käyttämällä määritelmällä keskiluokkaan kuuluvat ne, joiden säästöt vastaavat kaksinkertaisia keskimääräisiä vuosituloja. Tällä menetelmällä Venäjällä keskiluokkaan kuuluu vain 4 % väestöstä, kun Saksassa 42 % ja Yhdysvalloissa 38 % kuuluu keskiluokkaan. OECD määrittelee keskiluokaksi ne, joiden tulot ovat 75–200 % maan mediaanituloista eli Venäjällä 26 000–70 000 ruplaa (370–1000 EUR) kuussa. Tämä tarkoittaa, että Venäjällä keskiluokkaan kuuluisi 53 % väestöstä. Alfa Bank käyttää OECD:n tulomääritelmää, mutta rajaa keskiluokan niihin tulokymmenyksiin, joissa yli puolet omistaa oman auton.

Venäjän keskiluokka on suhteellisen vähävarainen, mikä näkyy kulutuskäyttäytymisessä. Venäjän keskiluokka käyttää tuloistaan 27 % ruokaan, mikä on selvästi enemmän kuin muissa teollisuusmaissa. Yhdysvalloissa ja Saksassa keskiluokka käyttää noin 10 % tuloistaan ruokaan, Puolassa ja Kiinassa noin 15 %. Vuonna 2017 Venäjän keskiluokasta 26 % työskenteli kauppa- ja kuljetusalalla ja 20 % kaivos- ja teollisuusalalla. Virkamiehien ja asevoimien palveluksessa olevien yhteenlaskettu osuus oli 15 %, mikä on selvästi suurempi osuus kuin vuonna 2003, jolloin mainittuun ryhmään kuului 10 % keskiluokasta.

Venäjän keskiluokan reaalitulot laskivat Alfa Bankin selvityksen mukaan lievästi vuosina 2008–2018 samalla kun parhaimmin tienaavan kymmenyksen tulot nousivat 11 % ja pienituloisten 4 %. Heikko talouskehitys heijastuu myös asenteisiin. Sekä keskiluokan että rikkaimman kymmenyksen velanotto väheni selvästi Venäjän ajautuessa taantumaan vuonna 2015, mutta ainoastaan rikkaimman kymmenyksen velanotto on lähtenyt uudestaan nousuun talouden elpyessä. Riskien välttäminen näkyy myös kielteisenä suhtautumisena yrittäjyyteen. Selvitys viittaa Levada-keskuksen vuonna 2017 teettämään kyselyyn, jonka mukaan 12 % venäläisistä haluaisi perustaa oman yrityksen, kun Yhdysvalloissa yrittäjäksi haluaa 57 % väestöstä.