Venäjän ja ulkomaiden suorien sijoitusten maarakenne elää

Suorien sijoitusten virrat ovat etenkin Venäjälle suuntautuvien sijoitusten osalta supistuneet entisestään viime vuosina. Muiden EU-maiden kuin Kyproksen rooli sijoitusten välittömänä lähtö- tai kohdemaana on noussut.  Suurten EU-talouksien osuus on kuitenkin suhteellisen pieni.

Suorien sijoitusten maatiedoista on muistettava, että venäläiset sijoittajat ohjaavat suuria määriä heidän kannaltaan mukaviin maihin tekemistään suorista sijoituksista takaisin Venäjälle suorina sijoituksina. Myös ulkomaisten yritysten suoria sijoituksia Venäjälle menee muiden maiden kautta.

Muiden EU-maiden kuin Kyproksen osalta suoria sijoituksia on viime vuosina virrannut Venäjälle enimmäkseen Isosta-Britanniasta ja Luxemburgista sekä Venäjältä etenkin Itävaltaan ja myös Isoon-Britanniaan. Sen sijaan venäläisiä suoria sijoituksia on poistunut Hollannista merkittäviä määriä. Suorien sijoitusten virta Venäjältä Kyprokselle on pysynyt merkittävänä, ja Kypros on edelleen ylivoimaisesti suurin kohdemaa. Sitä vastoin Kyprokselta aiemmin tehtyjä suoria sijoituksia Venäjälle on muutamana viime vuonna purettu varsin paljon.

Kyproksen tapaan myös muutamat muut pienet saarivaltiot ovat olleet huomattavassa asemassa Venäjältä tehtyjen suorien sijoitusten kohdemaina. Venäjän ja niiden väliset suorien sijoitusten virrat ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet selvästi viime vuosina, mutta Bahamasaarten, Jerseyn, Brittiläisten Neitsytsaarten ja Bermudan roolit ovat silti säilyneet kohtalaisina. Gibraltarin sekä Saint Kitts ja Nevis’in suosio on jäänyt tämän vuosikymmenen alkuvuosiin.

Muiden maiden rooli suorien sijoitusten lähtö- tai kohdemaana on pysynyt tasaisempana. Niistä keskeisiä ovat Singapore ja Sveitsi. Esimerkiksi Yhdysvaltojen, Japanin ja Kiinan osuudet ovat paljon pienempiä.

Pari kertaa suorien sijoitusten virrat ovat tällä vuosikymmenellä hypähtäneet hyvin jyrkästi, mikä johtuu lähinnä valtion öljyjätti Rosneftiin liittyvistä omistusjärjestelyistä.

Suorien sijoitusten virta Venäjälle ja Venäjältä 2009–2018

Lähteet: Venäjän keskuspankki ja Rosstat.