Venäjän puolustusmenot supistuttuaankin suuret

Valtion puolustusmenot vähenivät vuonna 2018 hieman nimellisruplissa. Reaalisesti menot ovat supistuneet tuntuvasti, mutta ovat aikaisempien vuosien tapaan edelleen mittavat.

Finanssiministeriön, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) globaalin puolustusmenoselvityksen tiedot ja Gaidar-instituutin (IEP) julkaisemat Kansantalouden ja valtionhallinnon akatemiassa (RANHiGS) tehdyt laskelmat antavat samanlaisen kuvan puolustusmenojen kehityksestä. Viime vuonna menot olivat reaalisesti suunnilleen vuoden 2014 kohotetulla tasolla, jos ne arvioidaan kotimaisten tuottajahintojen ja palkkojen nousun pohjalta. Menojen suhde BKT:hen oli liki sama kuin vuonna 2013 (finanssiministeriö 2,7 %, SIPRI 3,7 % ja IEP runsaat 4 %). Niiden osuus julkisen talouden kokonaismenoista oli edelleen suuri (ministeriö runsaat 8 % sekä SIPRI ja IEP 11−12 % eli hieman enemmän kuin koulutus- tai terveydenhoitomenojen osuus).

SIPRIn ja IEPin julkaisemiin lukuihin sisältyy finanssiministeriön puolustusmenojen lisäksi tuntuvia eriä budjetin muista menoluokista. Suurimpia lisäeriä ovat puolustusvoimien eläkkeet, sisäisestä turvallisuudesta kansalliskaartin ja rajavalvonnan menot sekä salaiset budjettimenot talouteen. Parina viime vuonna näiden lisäerien osuus kokonaisluvuissa on ollut SIPRIllä 27 % ja IEPillä 33 %. Lisäksi IEP julkaisee puolustusteollisuuden pankkiluottoja koskevat RANHiGSin tiedot ja arviot, joiden mukaan muutamana viime vuonna luottojen takaisinmaksut ovat ylittäneet luotonoton (erotus on ollut 0,2−0,3 % BKT:stä).

SIPRin mukaan reaaliset puolustusmenot ovat kasvaneet nopeasti Venäjän naapurustossa. Vuoteen 2013 verrattuna menot ovat kasvaneet itäisessä Keski-Euroopassa ja Baltian maissa keskimäärin 45 %, Ukrainassa 53 %, Turkissa 60 % ja Kiinassa 36 %. Vuonna 2018 nimelliset puolustusmenot olivat Venäjällä 61 mrd. dollaria, Kiinassa 250 mrd., Länsi-Euroopassa 266 mrd. ja Yhdysvalloissa 649 mrd. dollaria.

Venäjän puolustusmenojen suhde BKT:hen 2005−2018

Lähteet: Finanssiministeriö, SIPRI, IEP, Rosstat ja BOFIT.