Kiinan julkisen talouden budjettivaje ennallaan, tulopuolen toteutuminen tiukoilla

Maaliskuussa kansankongressi hyväksyi finanssiministeriön vuodelle 2019 laatiman budjetin. Keskus- ja paikallishallintojen tulojen odotetaan yltävän yhteensä 19 250 mrd. juaniin (2 500 mrd. euroa, arviolta vajaa 20 % BKT:stä) ja menojen 23 520 mrd. juaniin (arviolta 24 % BKT:stä). Vaje olisi 4 270 mrd. juania eli 4,3 % BKT:stä. Budjetoitu alijäämä suhteessa BKT:hen on vain hivenen suurempi kuin viime vuoden toteutunut alijäämä. Luvuissa ei ole mukana tulot, jotka on budjetoitu otettavaksi rahastoista.

Budjettikertomuksesta huokuu, että finanssiministeriö on huolissaan budjetin toteutumisesta ja etenkin tulojen osalta näkymä on kertomuksen mukaan synkkä. Budjetissa tulojen odotetaan kasvavan 5 % kuluvana vuonna, mutta samalla talouskasvu on hidastunut ja veroja (mm. ALV, tulovero) sekä maksuja kevennetään 2 000 mrd. juanilla (300 mrd. USD). Lisäksi jo aiemmin päätetyt kevennykset syövät tuloja.

Paineet budjetin menojen ylityksiin ovat suuret, koska talouskasvua pitää tukea ja erilaisiin jo päätettyihin hankkeisiin on löydyttävä varoja. Menoja lisätään 6 prosentilla, mutta samalla pyritään kohdentamaan menoja aiempaa tehokkaammin. Ministeriö ohjeistaa kaikkia hallinnontasoja karsimaan menojaan ja pitämään tiukasti kiinni ulkomaanmatkojen, virka-autojen ja vieraiden kestitykseen varatuista budjeteista. Finanssiministeriö itse aikoo leikata menojaan vähintään 5 prosentilla. Finanssijulkaisu Caixinin mukaan tiistaihin mennessä jo noin 50 keskushallinnon virastoa ja ministeriötä on leikannut menojaan. Yhtä moni on tosin budjettia kasvattanut.

Budjettikertomuksessa nostetaan esille monia budjettisektoria vaivaavia ongelmia. Ministeriön mukaan jotkut kaupungit ovat jo vaikeuksissa peruspalveluittensa hoitamisen, muun normaalin toiminnan ja palkkojensa maksun kanssa. Näitä menoja on vaikea pienentää, ja samalla tulot ovat epävarmalla pohjalla. Alueiden budjettituloista lähes 40 % koostuu tulonsiirroista keskukselta ja maan käyttöoikeuksien myynnistä saadut tulot ovat lähes yhtä suuret. Alkuvuonna maan myynnit ovat supistuneet. Lisäksi ministeriön mukaan osa aluehallinnoista on tehnyt liian suuria sitoumuksia, jotka vaarantavat niiden talouden kestävyyden. Aluehallinnot myös takaavat edelleen velkaa tai lainaavat sääntöjen vastaisesti, mikä vaikeuttaa velkariskien arviointia.

Virallisten arvioiden mukaan julkisen sektorin velka on vajaat 40 % BKT:stä. Paikallishallinnoilla on kuitenkin paljon budjetin ulkopuolista ”piilovelkaa”, ja IMF arvioi viime kesänä todelliseksi velan kooksi 70 % BKT:stä. Kuluvalla viikolla Zhang Xiaojing arvostetusta yhteiskuntatieteiden akatemiasta CASSista arvioi julkisen velan olevan yli 90 % BKT:stä. Viime aikoina on uutisoitu useiden kaupunkien rahoitusongelmista.