Kiinan väestö kaupunkilaistuu ja vanhenee

Maan tilastoviraston mukaan Kiinan väkiluku oli viime vuoden lopussa 1 395 miljoonaa. Edellisvuodesta väestö kasvoi vain 0,4 % eli 5,3 miljoonalla hengellä. Kasvuvauhti oli hitainta sitten 1960-luvun alun nälkävuosien.

Kaupunkialueiden väkimäärä kasvoi viime vuonna 18 miljoonalla henkilöllä 831 miljoonaan. Maaseudun väkimäärä väheni 13 miljoonalla. Osa kaupunkialueiden väestönkasvusta johtuu kuitenkin kaupunkien laajenemisesta, jolloin aiemmin maaseuduksi luokitellut asuinalueet luokitellaan kaupunkialueeksi. Kaupunkien työllisyystilannetta heijasteleva siirtotyöläisten määrä kasvoi viime vuonna vain 1,8 miljoonalla 288 miljoonaan. Siirtotyöläisten määrän kasvu on hidastunut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien.

Työikäisen väestön (16–59 vuotiaat) määrä on pienentynyt jo pitkään ja oli viime vuonna 897 miljoonaa (5 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2017). Yli 60 vuotiaiden määrä kasvoi 9 miljoonalla 249 miljoonaan. 

Lapsia syntyi viime vuonna 15,2 miljoonaa, mikä on vähiten sen jälkeen, kun Kiina 2013 höllensi yhden lapsen politiikkaansa. Vuonna 2016 maassa siirryttiin virallisesti kahden lapsen politiikkaan, mutta tämä ei ole näkynyt syntyvyydessä toivotulla tavalla. Syntyvyys oli viime vuonna vain 10.94 per 1 000 asukasta, kun se vuonna 2017 oli 12.43. Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemia (CASS) arvioi vastikään, että maan väestömäärä kääntyy laskuun jo vuonna 2027. Arvion mukaan väestö supistuu vuoteen 2065 mennessä 1 170 miljoonaan.

Väkirikkaimmista maista Kiinan väestönkasvu on hitainta. Maailmanpankin arvion mukaan Intian väkiluku ylittää Kiinan jo vuonna 2022. Tällä hetkellä Kiinan työikäisen väestön (Maailmanpankin määritelmässä 15–64 v.) osuus on korkein maailman väkirikkaimmista maista (yli 71 %). Osuus laskee Maailmanpankin arviossa alle 60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, jolloin Kiinan työikäisen väestön osuus jää esimerkiksi Yhdysvaltoja pienemmäksi.