Euraasian talousliitto on yhtenäistänyt ulkoisia tullejaan ja alkanut purkaa sisäisen liikkuvuuden esteitä

Talousliitto on kehittynyt entisten neuvostotasavaltojen aiempien talousyhteistyösopimusten päälle. Neuvostoliiton hajotessa sen 15 jäsenmaasta 12 (kaikki paitsi Baltian maat) perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY). Yhteisön kesken solmittiin vapaakauppasuhteet, mutta ei edetty sen syvempään yhteistyöhön. Siksi Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgistan ja Tadžikistan perustivat vuonna 2000 Euraasian talousyhteisön. Koska yhdentyminen ei senkään puitteissa edennyt, Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan perustivat Euraasian tulliliiton vuonna 2010 ja Euraasian talousliiton 2015, jolloin Armenia ja Kirgistan liittyivät siihen.

Liiton perusajatus ja valtarakenne mukailevat paljolti Euroopan unionia, mutta sen tehtäväksi on rajattu pelkkä taloudellisen yhdentymisen tukeminen. Perussopimuksen mukaan liiton on määrä edetä vaiheittain kohti tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman vapaata liikkuvuutta sekä lopulta yhdenmukaistaa talouspolitiikka ja ottaa käyttöön yhteinen raha. Markkinoiden yhdentymiselle on asetettu melko kunnianhimoinen aikataulu: sähkö vuonna 2019, öljy 2024, kaasu 2025 ja rahoitus 2025. Kaikkien suunnitelmien toteutuminen edellyttäisi jäsenten näkemys- ja eturistiriitojen sovittamista.

Tähän mennessä liitossa on edetty lähinnä rajojen ylittämisen helpottamisessa. Sisärajatarkastuksista on lähes kokonaan luovuttu, ja ulkoisia tavaratullimaksuja ja -menettelyjä on yhdenmukaistettu. Vuoden 2018 alussa käyttöön otettu yhtenäinen tullisäännöstö on helpottanut liiton ulkorajan ylittävää kauppaa. Sähköinen tulli-ilmoitusjärjestelmä edistänee myös kauttakuljetusten valvontaa. Ilman valvontaa liiton olisi vaikeaa tehdä vapaakauppasopimuksia muiden maiden ja järjestöjen kanssa, sillä sopimukset koskevat useimmiten vain sopimuskumppanimaissa valmistettuja tavaroita. Tullien yhtenäistämisen lisäksi Euraasian talouskomissio on ryhtynyt ajamaan yksittäisten kilpailun esteiden purkamista. Se edistää muun muassa tutkintojen vastavuoroista tunnustamista, julkisten kilpailutusten tasapuolisuutta ja sisävesistöjen avaamista jäsenmaiden aluksille.

Talousliiton laajenemisen painopiste on entisissä neuvostotasavalloissa, mutta liiton nimi on valittu siten, että se ei sulje pois Euraasian mantereen minkään valtion jäsenyyttä. Talousliitto pyrkii myös parantamaan ulkoisia kauppasuhteitaan. Se on tehnyt vapaakauppasopimuksen Vietnamin kanssa ja väljemmät yhteistyösopimukset Kiinan, Egyptin ja Iranin kanssa. Talousliiton pyrkimys läheisempiin taloussuhteisiin Länsi- ja Etelä-Aasian maiden kanssa on osin päällekkäinen Kiinan Silkkitie-aloitteen kanssa, vaikka nämä hankkeet virallisesti sovitettiinkin yhteen jo vuonna 2015.