Heikot terveysolot painavat Venäjän sijoitusta inhimillisen pääoman vertailuissa

Maan inhimillisen pääoman eli sen väestön tietojen, taitojen ja kykyjen arvoa voidaan arvioida eri menetelmin. Yksi menetelmä perustuu koulutus- ja terveysmittareihin, sillä koulutettu ja terve työntekijä on tuottavampi ja tekee pidemmän uran. Toinen tapa on arvioida suoraan väestön odotettavissa olevia työtuloja maailmanmarkkinahinnoin.

Koulutus- ja terveysmittareihin perustuvat muun muassa Maailmanpankin vertailu ja Maailman talousfoorumin vertailu. Myös The Lancet -nimisessä lääketieteellisessä aikakauslehdessä julkaistussa tutkimuksessa on samankaltainen vertailu. Näissä vertailuissa on mukana yli 140 maata. Venäjän paras sijoitus on 28. ja huonoin 49. Se sijoittuu siten Euroopan maiden keskivaiheille tai häntäpäähän. Kiinan paras sijoitus on 44. ja huonoin 71.

The Lancet -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Kiina menee Venäjän edelle, sillä se painottaa terveysmittareita muita enemmän. Näillä mittareilla Venäjä pärjää järjestään huonosti. Erityisesti työväestön kuolleisuus on suurta. Sen sijaan koulutuksen määrän ja laadun mittareilla Venäjä sijoittuu usein melko hyvin. Kaikki koulutusmittarit eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia. Esimerkiksi korkeakoulutettujen osuus ei sellaisenaan ota huomioon koulutuksen sisältöä.

Ansiotuloihin perustuvaa mittaustapaa edustaa Maailmanpankin kansojen varallisuuksien vertailu. Se antaa samansuuntaisen tuloksen kuin muut vertailut. Venäjän inhimillisen pääoman arvoksi vuonna 2014 lasketaan 91 000 dollaria henkeä kohden, mikä asettaa sen 45. sijalle. Kiina on 51. sijalla 63 000 dollarilla. OECD-maiden keskiarvo on 499 000 dollaria.