Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit tapasivat Helsingissä

Maanantain (16.7.) tapaamisessa oli esillä pääosin ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, mutta myös taloussuhteista keskusteltiin. Presidentti Putinin mukaan presidentit sopivat esim. liike-elämän korkean tason työryhmän perustamisesta keskinäisten taloussuhteiden kehittämiseksi.

Maat eivät ole toistensa keskeisimpiä talouskumppaneita ja taloussuhteiden kehitys on ollut vaisua Venäjän heikon taloustilanteen sekä maiden välisten poliittisten jännitteiden vuoksi. Viime vuonna maiden keskinäisen tavarakaupan arvo oli noin 25 mrd. dollaria. Yhdysvaltain osuus Venäjän tavarakaupassa oli 4 % ja Venäjän osuus Yhdysvaltain kaupassa alle prosentin. Venäjä vie Yhdysvaltoihin lähinnä polttoaineita ja metalleja ja tuo sieltä koneita ja laitteita sekä kemikaaleja.

Amerikkalaisten suorien sijoitusten kanta Venäjällä oli viime vuonna vain 3 mrd. dollaria eli alle 1 % koko kannasta, vaikka suorien sijoitusten tilastoihin täytyykin suhtautua varauksella. Venäläisinvestointien kanta Yhdysvalloissa taas oli noin 7 mrd. dollaria, mutta niiden osuus koko kannasta oli hyvin pieni. Venäjä on etenkin tänä vuonna vähentänyt tuntuvasti myös omistuksessaan olevia Yhdysvaltain valtion velkakirjoja, minkä on arveltu johtuvan mm. pakoteriskeistä.

Toistaiseksi Yhdysvaltojen pakotteet ovat lähinnä rajoittaneet rahoituksen saatavuutta ja öljyntuotantoon liittyvän teknologian vientiä tietyille venäläisille yrityksille. Lisäksi useita venäläisiä yrityksiä ja henkilöitä on asetettu ns. SDN-pakotelistalle, jolloin mm. niiden varoja on jäädytetty. Mahdollisista uusista toimista keskustellaan tämän tästä ja esim. tällä viikolla on ehdotettu pakotteita Nord Stream 2 –kaasuputkelle. Venäjä taas on rajoittanut elintarvikkeiden tuontia muiden mukana myös Yhdysvalloista ja presidentti Putin pidensi viime viikolla rajoitteita vuoden 2019 loppuun.

Tänä vuonna kauppaa hankaloittavat myös uudet tullit. Yhdysvaltojen useille teräs- ja alumiinituotteille keväällä asettamista tuontitulleista aiheutuu talousministeriön arvion mukaan Venäjälle noin 540 milj. dollarin kustannukset. Venäjä asetti hiljattain vastatulleja eräille Yhdysvalloista tuoduille tavaroille (esim. muutamille rakennus- ja öljynporausteknologiaan liittyville tuotteille) ja on mukana Yhdysvaltain tulleista WTO:hon tehdyssä valituksessa.