Kiinassa suuret alueelliset kasvuerot

Vuonna 2017 alueellisen kokonaistuotannon vuosikasvu vaihteli Sisä-Mongolian -14 prosentista Shanxin lähes +16 prosenttiin. Heikoiten provinsseista kasvoi tilastovääristelyistäkin kiinni jääneen Sisä-Mongolian lisäksi Kiinan koillisnurkassa sijaitseva maatalousvaltainen ja kotitalouksien vuosituloilla mitattuna köyhimpiin kuuluva Heilongjiang sekä väkiluvultaan Kiinan toiseksi pienin, raskaasta teollisuudesta sekä öljy- ja kaasuvarannoista riippuvainen Qinghai. Valtaosa alueista kasvoi kuitenkin nopeammin kuin kansallinen BKT (6,9 %). Erityisen ripeää kasvua tilastoitiin maan keskiosissa. Raaka-ainerikkaissa Shanxissa ja Guizhoussa sekä teollisuudesta riippuvaisissa Anhuissa ja Shaanxissa kokonaistuotannon vuosikasvu ylitti 14 %.

Nimellisellä kokonaistuotannolla mitattuna Kiinan pienin provinssi Tiibet on 130 miljardin juanin (20 mrd.$) BKT:llä suunnilleen Islannin tai Kyproksen kokoluokkaa. Suurimmat provinssit, rannikolla sijaitsevat lähes 9 000 mrd. juanin (1 400 mrd.$) Guangdong ja 8 500 mrd. juanin (1 300 mrd.$) Jiangsu ovat kokoluokaltaan jo Etelä-Korean tai Venäjän kokoisia talouksia.

Aluetilastoihin tulee suhtautua varauksella. Viime aikoina esiin nousseet tilastovääristelyt (Viikkokatsaus 3/2018) ovat seurausta aluehallinnoille asetetuista kovista kasvutavoitteista, ja alueiden yhteenlaskettu BKT on tyypillisesti ollut tilastoviraston kansallista kokonaistuotantoa suurempi. Nyt osa aluehallinnoista on kuitenkin laskenut kasvutavoitteitaan kuluvan vuoden osalta. Vaikka suurin osa laskuista on marginaalisia, mukaan mahtuu isojakin muutoksia. Esimerkiksi Pekingin itäpuolella sijaitseva, myös tilastovääristelyjä myöntäneen Tianjinin kuluvan vuoden kasvutavoite laskettiin 5 prosenttiin, kun vielä viime vuonna se oli 8 prosenttia.

Kiinan koilliskolkka kasvoi selvästi muuta maata hitaammin

Lähteet: NBS, Macrobond, Power BI ja BOFIT.