Talouden rakennemuutos pysähtyi Kiinassa viime vuonna?

Alustavien BKT:n kysyntäerätilastojen mukaan yksityisen kulutuksen osuus kokonaiskysynnästä jäi viime vuonna 39 prosenttiin eli hiukan pienemmäksi kuin vuonna 2016. Julkisen kulutuksen osuus kasvoi hieman vajaaseen 15 prosenttiin BKT:stä, mutta on kansainvälisessä vertailussa yhä suhteellisen alhainen. Investointien osuus pysytteli 43 prosentissa, joten virallisten tilastojen mukaan talouden rakennemuutos ei tältä osin edennyt. Tilasto-ongelmat vaikeuttavat kuitenkin todellisen kehityksen arviointia.

Viime vuoden 6,9 prosentin talouskasvusta yli puolet tuli tilastoviraston mukaan kulutuksen kasvusta. Investointikysynnän kasvun hidastuttua sen osuus kokonaiskasvusta oli alle kolmannes. Nettoviennin osuus Kiinan BKT:stä on pieni (2 %), ja sen osuus kasvusta oli 0,6 prosenttiyksikköä.

Toimialoittain tarkasteltuna palvelusektorin osuus kokonaistuotannosta pysytteli viime vuonna edellisvuoden tasolla 52 prosentissa ja teollisuuden osuus 40 prosentissa. Vielä vuonna 2012 sektorit olivat yhtä suuria, jonka jälkeen koettu nopea rakennemuutos pysähtyi viime vuonna. Palvelusektorin tuotanto (+8 %) kasvoi teollisuutta (+6 %) nopeammin, joten tarjontaerittäin tarkasteltuna palvelusektori tuotti reilusti yli puolet viime vuoden talouskasvusta. Teollisuustuotannon kontribuutio kasvuun oli Kiinan historiassa pieni, vain reilu kolmannes. Maatalouden osuus kokonaistuotannosta oli viime vuonna 8 %, mutta sektori työllistää yhä yli neljänneksen työllisistä, vaikka vaikutus talouskasvuun on vähäinen.

Kiinan bruttokansantuotteen rakenne 1985–2017

Lähde: CEIC