Kivihiili kattaa yli puolet Kiinan energiatarpeesta vielä pitkään

Kiina on erittäin riippuvainen kivihiilestä. Maailman energiajärjestö IEA:n tuoreen World Energy Outlook ‑raportin mukaan kivihiilen osuus vuonna 2016 Kiinan kotimaisesta energiatuotannosta oli 73 % ja kulutuksesta 65 % (tuotanto ja tuonti). Nykyisellä tuotanto- ja kulutusrakenteella Kiina vastaa noin puolta maailman kivihiilikysynnästä, kun sen osuus maailman koko energiakysynnästä on noin neljännes. Kiinan tarve kivihiilen käytön vähentämiseen kumpuaa kivihiilen aiheuttamista ilmansaasteongelmista.

IEA ennustaa Kiinan energiakysynnän kasvavan 21 % aikavälillä 2016–30, mikäli viranomaisten olemassa olevat uudistussuunnitelmat ja julkituodut aikeet toteutetaan. Kasvu on selvästi hitaampaa kuin aikavälillä 2000–16, jolloin kysyntä kasvoi 180 %. Ilman reformeja energiakysyntä nousisi ennusteen mukaan jopa 31 %. Kestävä kehitys puolestaan vaatisi, että kysyntä kasvaisi vain 5 %. Raportissa odotetaan Kiinan oman energiatuotannon kasvavan vain 17 % vuoteen 2030 mennessä, minkä vuoksi Kiina tulee entistä riippuvaisemmaksi tuontienergiasta ja säilyy maailman suurimpana energian nettotuojana. Kiinan öljy- ja maakaasuomavaraisuus ovat matalia ja niiden kysyntäosuuden kasvu laskee Kiinan energiaomavaraisuutta. Vuonna 2030 yhä suurempi osa energiakysynnästä tullaan ennusteen mukaan kattamaan maakaasulla (10 %), uusiutuvilla energiamuodoilla (13 %) ja ydinenergialla (6 %). Kivihiilipohjaisen energian osuus koko energiakysynnästä laskee ennusteen mukaan 52 prosenttiin.

Energiasektorin rakennemuutos edellyttää investointeja, joiden määrän IEA arvioi olevan 200 mrd. dollaria vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi suhteellisen uusien hiilivoimaloiden (70 % kapasiteetista on valmistunut vuonna 2005 tai sen jälkeen) alasajo voi arvioiden mukaan johtaa siihen, että käyttökuntoista voimalainfrastruktuuria on hylättävä 90 miljardin dollarin arvosta vuoteen 2030 mennessä.

Energian kokonaiskysynnän rakenne energialähteittäin ja kysynnän vuosikasvu Kiinassa 2006–2016*

*) Luokka muut (12 % vuonna 2015) pitää sisällään vesivoiman (8 %), ydinvoiman (1 %) ja muut energiamuodot.

Lähde: Kiinan tilastovirasto, CEIC, BOFIT