Venäjän ulkomaankaupan kasvu hidastui

Sekä tavaraviennin että -tuonnin dollarimääräinen arvo kasvoi kuitenkin heinä-syyskuussa yhä noin viidenneksellä vuotta aiemmasta. Viennin arvoa tuki korkeampi öljyn hinta, mutta monia keskeisiä tavaroita vietiin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Raakaöljyn ja öljytuotteiden vientimäärä oli vain hitusen vuotta aiempaa pienempi, mutta mm. metallien ja lannoitteiden vientimäärät supistuivat selvemmin. Tavaratuontia hillitsi heinä-syyskuussa lähinnä investointitavaroiden kuten koneiden ja laitteiden sekä metallien tuonnin kasvun hidastuminen. Tuonti kasvoi silti yhä kaksinumeroisin lukemin kaikissa keskeisimmissä tavararyhmissä.

Tammi-syyskuussa Venäjän tavaraviennin arvo oli 250 mrd. dollaria. Viennin arvo kasvoi 26 % vuotta aiemmasta, kuten myös Urals-öljyn keskihinta. Öljyn hinnannousun myötä öljyn ja maakaasun osuus tavaraviennistä on tänä vuonna kivunnut jälleen yli 60 prosenttiin. Samalla koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus on supistunut alle 7 prosenttiin. Viennistä 46 % meni EU-maihin, 21 % Aasian maihin ja 9 % Euraasian talousliiton maihin. Kiina on viime kuukausina noussut Venäjän tärkeimmäksi yksittäiseksi vientimarkkinaksi ohittaen täpärästi Hollannin.

Tavaratuonnin arvo oli tammi-syyskuussa noin 170 mrd. dollaria eli 25 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan ruplan reaalinen kauppapainotettu kurssi vahvistui 21 % vuotta aiemmasta. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus tuonnissa oli 48 %, kemiallisten tuotteiden 18 % ja elintarvikkeiden 13 %. Tavaratuonnista 38 % tuli EU-maista, 33 % Aasian maista ja 8 % Euraasian talousliiton maista. Selvästi tärkein yksittäinen tuontimaa oli edelleen Kiina runsaan 20 prosentin osuudellaan.