Kiina pyrkii maailman johtavaksi maaksi tekoälyn saralla

Kiina julkaisi heinäkuussa kunnianhimoisen kansallisen kehitysohjelman tekoälyyn liittyen. Tekoälyteknologian kehitystä tullaan vahvistamaan verohelpotuksilla ja lainsäädännöllä. Valtioneuvosto on myös rohkaissut kiinalaisia yrityksiä hankkimaan tekoälyosaamista ulkomailta fuusioiden ja yritysostojen kautta. Tekoälyllä tarkoitetaan ihmiselle ominaiseen päättelyyn kykeneviä koneita, laitteita ja ohjelmistoja kuten itseajavia autoja ja erilaisia robotteja.

Tekoälyohjelma on jaettu kolmeen tavoitteeseen. Ensin Kiina pyrkii johtavien maiden tasolle tekoälyteknologiassa ja sen hyödyntämisessä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä Kiina haluaa nousta maailman johtavaksi tekoälymaaksi kehittämällä itse mullistavia innovaatioita. Ohjelman lopullisena tavoitteena on tehdä Kiinasta maailman tärkein tekoälyinnovaatiokeskus vuoteen 2030 mennessä.

Tekoälyssä on valtavia taloudellisia mahdollisuuksia erityisesti Kiinalle, jonka työpaikoista noin puolet voitaisiin McKinsey Global Instituten mukaan automatisoida tekoälyn avulla. Sen ja eräiden muiden arvioiden mukaan tekoäly voisi lisätä Kiinan talouskasvua merkittävästi. Poliittinen johto yrittääkin tehdä tekoälystä talouskasvun uuden moottorin.

Tekoälyn mahdollisuudet ovat talouden lisäksi merkittäviä myös esimerkiksi sotateknologian ja sosiaalisen kontrollin saralla. Erityisesti kansainvälistä huomiota on herättänyt suunnitteluasteella oleva "sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä", joka pisteyttää jokaisen kansalaisen luotettavuuden hänen verkko- ja muun käyttäytymisensä perusteella.

Kiinan lisääntynyt sensuuri ja siitä johtuvat rajoitukset ovat kuitenkin ristiriidassa innovaatiotalouteen liittyvien toiveiden kanssa. Presidentti Xin vaatimukset tiukemmasta ideologisesta kontrollista yliopistoissa ei lupaa hyvää tehokkaalle ajankäytölle ja ideoinnin vapaudelle. Käytännössä politiikan kiristäminen vaikeuttaa entisestään tutkijoiden pääsyä Kiinan ulkopuolella tuotettuun tietoon. Viime viikkoina Kiina on aloittanut aiempaa tiukemman kampanjan verkkosensuurin kiertämiseen käytettyjen VPN-palveluiden kitkemiseksi. Apple poisti Kiinan sovelluskaupastaan äskettäin yli 60 VPN-sovellusta ja Amazonia on lehtitietojen mukaan vaadittu poistamaan VPN-sovelluksia Kiinan pilvipalveluistaan.