Venäjällä duuman hyväksymä valtiontalouden uusi budjettisääntö rajaa menoja ja yhdistää vararahastot

Muutoksilla hyväksytty lakiluonnos tähtää budjettimenojen rajaamiseen suhteellisen matalan öljyn hinnan puitteisiin. Uuden budjettisäännön mukaan federaatiobudjetin menot, pois lukien valtionvelan korot, eivät saa ylittää laskennallisia budjettituloja, joissa tulot öljy- ja kaasuveroista on laskettu öljyn "perushinnalla" sekä ennustetulla ruplan dollarikurssilla ja muut tulot ovat samat kuin budjetin tuloarviossa. Budjetin perusjäämän (eli jäämän ennen velan korkoja) on siis oltava näillä laskennallisilla tuloilla vähintään tasapainossa. Öljyn "perushinnaksi" on määritelty tänä vuonna 40 dollaria tynnyrilliseltä Urals-öljyä, minkä jälkeen hinta nousee 2 % vuodessa. Vuodelle 2018 sääntö antaa siirtymäajan, jolloin perusjäämän vaje saa olla prosentin BKT:stä. Budjetin koko vaje olisi hieman suurempi, sillä federaatiobudjetin korkomenot vuonna 2016 olivat 0,7 % BKT:stä.

Venäjän ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuotuisissa ns. Artikla IV -konsultaatioissa IMF arvioi tulevan budjettisäännön olevan oikeanlainen. IMF:n mukaan joustavampi öljyn "perushinta" kuitenkin helpottaisi budjettimenojen sopeutusta öljynhinnan muuttuessa ja vähentäisi tarvetta tinkiä budjettisäännön noudattamisesta suurten hinnanmuutosten yhteydessä. Samalla IMF ehdotti sääntöön budjetin ylijäämätavoitetta suurempien säästöjen kerryttämiseksi.

Samalla lakimuutoksella valtion nykyiset kaksi vararahastoa yhdistetään. Reservirahasto lakkautetaan ja sen varat siirretään 1.2.2018 mennessä Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon, johon siirretään ennen 1.10.2018 myös tämän vuoden budjettiarvion ylittävät öljy- ja kaasutulot.

Hyvinvointirahastoon kertyy varoja ylimääräisistä öljy- ja kaasuverotuloista, ja rahaston varoja voidaan käyttää budjettivajeen kattamiseen enintään saamatta jääneiden öljy- ja kaasutulojen verran. Ylimääräiset tulot ja em. öljytulovaje määritellään budjettivuodelle ennustetulla öljynhinnalla laskettujen tai toteutuneiden öljy- ja kaasutulojen sekä em. öljyn "perushinnalla" laskettujen öljy- ja kaasutulojen erotuksena. Jos rahaston keskuspankissa olevien eli likvidien varojen määrä on alle 5 % BKT:stä, rahastosta voidaan vuodessa käyttää korkeintaan öljytulovaje tai prosentti BKT:stä. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös muualle kuin keskuspankkiin, jos keskuspankissa olevat varat eivät laske alle 7 prosenttiin BKT:stä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske niitä rahastosta rahoitettuja infrastruktuurihankkeita eikä Vneshekonombankin hankkeita, jotka on aloitettu ennen vuotta 2018.