Venäjän julkinen talous kääntyi nousuun, hallitus laatinut lisäbudjetin

Konsolidoituun budjettiin (federaation, alueiden ja kuntien budjetit sekä valtion sosiaalirahastot) kertyi tuloja tämän vuoden ensineljänneksellä nimellisruplissa viidennes enemmän kuin vuodentakaisessa pohjassa. Öljy- ja kaasuverotulojen nousu yli puolella auttoi paljon. Tulojen lisäyksestä yli puolet tuli kuitenkin muista tuloista, jotka nousivat paljon inflaatiota nopeammin. Erityisen nopeasti lisääntyivät valmisteverotulot (suurelta osin tupakasta) sekä tulot yritysten voitoista. Myös tulot arvonlisäverosta ja yritysten maksamista palkkojen mukaan määräytyvistä sosiaaliveroista kasvoivat. Konsolidoidun budjetin menot kasvoivat noin 10 %. Budjettiin kertyi tulojen nopean kasvun johdosta pieni ylijäämä (0,2 % BKT:stä).

Hallitus lähetti vastikään duumaan luonnoksen federaation lisäbudjetiksi tälle vuodelle. Budjetin tulojen odotetaan nousevan suuremmiksi kuin tälle vuodelle hyväksytyn budjetin tuloarviossa (nousu on 0,4 %-yksikköä BKT:stä). Tulojen nimelliskasvuksi arvioidaan 6 %, kun vuoden 2016 tuloihin ei lasketa Rosneftin osakkeiden myynnistä saatuja varoja. Nousu johtuu öljy- ja kaasuverotuloista, sillä oletus Urals-öljyn tämän vuoden keskihinnasta on nyt 45,6 dollaria (aiemmin 40 dollaria). Odotus budjetin muista lisätuloista perustuu oletukselle, että BKT kasvaa tänä vuonna 2 %.

Myös budjettimenoja lisätään. Ne kasvavat 6 %, jos vuoden 2016 menoihin ei lasketa puolustusteollisuuden saamaa suurta summaa velkojen maksuun. Federaation budjettivajeeksi muodostuu 2,1 % BKT:stä (aiempi arvio 3,2 %). Lisäbudjetissa valtion reservirahaston ja kansallisen hyvinvointirahaston käyttöä sekä kotimaista luotonottoa koskevat suunnitelmat ovat lähes ennallaan. Reservirahasto käytetään kokonaan, mutta ylimääräisistä öljytuloista valtion kassaan kertyvä summa siirretään reservirahastoon vuonna 2018.

Venäjän konsolidoidun budjetin keskeiset tuloerät pois lukien öljy- ja kaasuverot 2013–2017, nimellinen %-muutos

Lähde: Finanssiministeriö.

Toisaalta finanssiministeriö arvioi menojen voivan nousta vielä sen verran lisää, että vajeeksi muodostuisi 2,4 % BKT:stä. Tarkkailijoiden mukaan tämä voi johtua viime vuonna käyttämättä jääneistä budjettivaroista, jotka finanssiministeri Anton Siluanovin mukaan käytetään tänä vuonna.