Kiinan silkkitie-hanke etenee

"One Belt, One Road" (OBOR) -huippukokous pidettiin Pekingissä 14–15.5. Kokoukseen osallistui delegaatioita yli sadasta maasta sekä IMF:n, Maailmanpankin ja YK:n pääjohtajat. Presidentti Xi Jinpingin "vuosisadan hankkeeksi" nimeämän OBORin ajatuksena on lisätä merkittävästi infrastuktuuri-investointeja ja yhteistyötä Aasian, Euroopan sekä Itä- ja Pohjois-Afrikan alueilla. Kokouksen aikana Kiina lupasi OBOR-hankkeisiin uutta rahoitusta yhteensä 580 mrd. juania (84 mrd. dollaria), joita kanavoidaan Silkkitierahaston, Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) ja Kiinan politiikkapankkien kautta. Lisäksi Kiina perustaa investointirahaston, jonka tarkoituksena on tarjota rahoitusta hankkeisiin, jotka lisäävät Koillis-Kiinan ja Venäjän Kaukoidän yhteistyötä.

OBOR-hanke on enemmänkin sateenvarjo, jonka alla on mahdollista toteuttaa erilaisia hankkeita, kuin mikään valmis investointilista. Tähän asti OBORin nimissä on tehty tai on tekeillä ainakin 1 700 hanketta, joihin on myönnetty rahoitusta yhteensä satoja miljardeja juaneja. Rahoitus on edullista. Osa hankkeista on sellaisia, jotka olisi varmasti toteutettu myös ilman OBOR-hanketta. Joidenkin hankkeiden taloudellinen kannattavuus on herättänyt epäilyksiä.

Kiina korostaa OBOR-hankkeen taloudellisia hyötyjä kaikille osapuolille. Samalla on selvää, että hanke lisää Kiinan vaikutusvaltaa alueella ja tuo monille Kiinan ylikapasiteettialojen tuotteille kysyntää. OBOR-hanketta on kritisoitu avoimuuden puutteesta ja siitä, miten tasavertaisesti ulkomaiset yritykset voivat osallistua hankkeiden toteuttamiseen. Tämän vuoksi esimerkiksi Saksa ja Ranska eivät allekirjoittaneet kaikkia kokouksen päätöslauselmia. Myöskään geopoliittisesti hanke ei ole kaikkien mieleen. Intia boikotoi kokousta ja on kritisoinut hanketta uuskolonialismiksi. Venäjä puolestaan on huolissaan Kiinan vaikutusvallan lisääntymisestä entisen Neuvostoliiton alueella.