Venäjän puolustusmenot kasvavat nopeasti

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) vuotuisen globaalin puolustusmenoselvityksen mukaan Venäjällä valtiontalouden puolustusmenojen suhde BKT:hen nousi 5,3 prosenttiin vuonna 2016. Venäläisen Talouspolitiikkainstituutin eli ns. Gaidar-instituutin (IEP) tuoreiden laskelmien mukaan puolustusmenot kasvoivat 5,7 prosenttiin BKT:stä. Myös finanssiministeriön tiedot kertovat menojen BKT-suhteen nousseen 4,4 prosenttiin eli 1990-luvun alkuvuosien korkeisiin lukemiin.

Tosin vuoden 2016 puolustusmenoihin sisältyy budjetista puolustusteollisuudelle (OPK) annettu summa, joka on tarkoitettu OPK:n vuodesta 2011 alkaen ottamien ja federaation takaamien pankkiluottojen pääosin ennenaikaisiin takaisinmaksuihin. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan budjetista maksettu summa ylsi yli prosenttiin BKT:stä. Ilman tätä summaa puolustusmenot vähenivät jopa nimellisruplissa tuntuvasti viime vuonna. Toisaalta OPK:n nyt takaisinmaksettavilla luotoilla on tosiasiassa kiihdytetty puolustusmenojen kasvua jo aiemmin, etenkin vuosina 2013–14.

Puolustusmenotietojen erot tulevat siitä, että SIPRI ja IEP lisäävät budjetin puolustusmenoihin eriä useista muista menoluokista, joita ovat etenkin sisäinen turvallisuus, talous ja sosiaaliturva. IEP lisää menoihin myös mm. aiemman puolustustoiminnan budjettimenoja (esim. aseiden tuhoamiskuluja), jotka SIPRI rajaa puolustusmenojen ulkopuolelle.

Venäjän puolustusmenot ovat SIPRIn kansainvälisessä vertailussa kasvaneet nopeasti viime vuosina. Vuonna 2016 menot olivat 69 mrd. dollaria. Myös Kiinan puolustusmenot ovat nousseet ripeästi, vaikka niiden kasvu hidastuikin viime vuonna alle 5,5 prosenttiin. SIPRI arvioi Kiinan menoiksi 215 mrd. dollaria ja toteaa viime vuosien arvioidensa olevan 1,5-kertaisia suhteessa Kiinan viralliseen puolustusbudjettiin. Kiinassa menojen BKT-suhde oli SIPRIn mukaan edelleen alle 2 %. Tuoreena saavutuksenaan Kiina laski vastikään vesille ensimmäisen kiinalaisvalmisteisen lentotukialuksen.

SIPRIn mukaan vuonna 2016 maailman vajaan 1700 mrd. dollarin puolustusmenoista 611 mrd. dollaria käytti USA, jonka menot kääntyivät kasvuun. Menojen suhde BKT:hen oli 3,3 %. Intian puolustusmenojen kasvu hypähti 8,5 prosenttiin. Intian ohella kärkimaita on myös Ranska. Kummankin menot olivat noin 56 mrd. dollaria ja menojen BKT-suhde kummallakin lähellä 2,5 prosenttia. Euroopassa lähes kaikki Keski- ja Itä-Euroopan maat, Baltian maat ja Ukraina ovat SIPRIn mukaan lisänneet puolustusmenojaan viime vuosina nopeasti. Myös Länsi-Euroopan maissa menot kasvoivat viime vuonna paria maata lukuun ottamatta ripeästi.

Venäjän puolustusmenojen suhde BKT:hen, %

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö, SIPRI, IEP, Rosstat ja BOFIT.