Asuntojen hinnannousu Kiinassa on vetänyt kiinteistömarkkinat kasvuun, mutta myös riskit lisääntyneet

Tilastoviraston tietojen mukaan asuntojen nopea hinnannousu on saatu talttumaan vain osassa maan isoimmista kaupungeista. Hintojen nousu on ollut melko laaja-alaista, joskin nousuvauhti suurimpien kaupunkien ulkopuolella on huomattavasti maltillisempaa. Tilastoviraston seuraamista 70 kaupungista hinnat olivat helmikuussa vuodentakaista korkeammat 60:ssä ja alemmat kymmenessä. Pienempiin kaupunkeihin kiinteistöbuumi ei näytä yltäneen ja niissä on paljon myymättömiä asuntoja. Kiinteistömarkkinoiden hintakehityksen seuranta on kuitenkin vaikeutunut, sillä joidenkin yksityisten toimijoiden tietoja ei ole ollut tänä vuonna saatavilla.

Varsinkin suurimmissa kaupungeissa spekulatiivista kaupankäyntiä on pyritty rajoittamaan hintojen nousun hillitsemiseksi (Viikkokatsaus 44/2016). Kiinteistöveron käyttöönottoa on myös suunniteltu pitkään, mikä lisäisi asunnon omistamisen kustannuksia ja vähentäisi spekulatiivista sijoittamista. Samalla kiinteistövero lisäisi paikallishallintojen tuloja, jotka nyt koostuvat suurelta osin maanmyynneistä. Näyttää kuitenkin siltä, että veron käyttöönotto tulee siirtymään.

Hintojen nousu on vetänyt asuntojen rakentamisen kasvuun. Viime vuonna uusien rakennusten aloitukset kasvoivat pinta-alalla mitaten 9 % ja tammi-helmikuussa 15 % vuotta aiemmasta. Pinta-alalla mitaten uusia asuinrakennuksia valmistui tammi-helmikuussa 15 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vielä vuonna 2015 asuntorakentaminen oli laskussa. Asuntojen myynti pinta-alalla mitaten kasvoi viime vuonna 22 % ja kuluvana vuonna kasvu on jatkunut nopeana.

Kiinteistömarkkinoiden hintakuplan puhkeamisella voisi olla suuret vaikutukset rahoitusmarkkinoilla. Moody’s varoitti vastikään, että pankkien kiinteistömarkkinariskit ovat lisääntyneet. Asuntolainakanta kasvoi viime vuonna 35 % edellisvuodesta ja oli 26 % BKT:stä. Lisäksi useat suuret rakennuttajat ovat hyvin velkaantuneita.

Vanhojen asuntojen hintakehitys Kiinan suurissa kaupungeissa

Lähteet: Kiinan tilastovirasto, CEIC, BOFIT