Suomen vienti Venäjälle kääntyi vihdoin kasvuun

Tavaraviennin arvo kasvoi loka-joulukuussa 6 % vuotta aiemmasta, kun se oli supistunut edeltävät 14 vuosineljännestä. Nopeimmin nousi metallien viennin arvo osin korkeampien hintojen tukemana, mutta myös mm. koneiden ja laitteiden sekä elintarvikkeiden vienti kasvoi. Viennin elpyminen on kuitenkin ollut vielä epävarmaa ja joulukuussa vienti supistui jälleen hieman. Tänä vuonna viennin odotetaan pääsevän tukevammin kasvuun Venäjän vähitellen elpyvän kysynnän ja huomattavasti vahvistuneen ruplan tukemana. Kasvu voi alkuvuonna olla reipastakin matalalta lähtötasolta, mutta pidemmän päälle kasvua rajoittaa Venäjän vaisu talouskehitys.

Myös matkailupalveluiden vienti näyttää piristyneen viime vuoden lopulla. Venäläisten yöpymiset Suomessa kasvoivat loka-joulukuussa 7 % vuotta aiemmasta supistuttuaan edeltävät 8 vuosineljännestä ja joulukuussa kasvua kertyi jo lähes 20 %. Matkailun elpyminen jatkunee tänä vuonna, kuten kaksinumeroiset kasvuluvut tammikuun rajanylitys- ja verovapaiden ostosten tilastoissa ennakoivat, mutta aiempien vuosien huippuluvut ovat vielä kaukana.

Suomen tavaratuonti Venäjältä kasvoi loka-joulukuussa lähes 30 % vuotta aiemmasta pitkälti korkeamman öljyn hinnan siivittämänä, sillä tuonnista pääosa koostuu öljystä. Metallien tuonti kasvoi etenkin loppuvuonna hyvin voimakkaasti, kun nikkelikiven tuonti moninkertaistui. Myös sahatavaran tuonnin kasvu jatkui ripeänä ruplan vahvistumisesta huolimatta, mutta raakapuun tuonti kääntyi laskuun.

Koko vuonna 2016 Suomen tavaravienti Venäjälle supistui yhä 6 % ja oli hieman alle 3 mrd. euroa. Viimeksi vientiä on ollut näin vähän vuonna 2001. Suomen tavaratuonti Venäjältä kasvoi 3 % ja oli runsaat 6 mrd. euroa. Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä oli 6 % ja tavaratuonnista 11 %

Suomen tavarakauppa Venäjän kanssa kuukausittain

Lähteet: Tullihallitus, BOFIT (kausitasoitus).