Kiinan keskuspankki kiristi rahapolitiikka, politiikkavälineistöön kaivataan selkeyttä

Markkinoiden avauduttua uudenvuoden lomakauden jälkeen keskuspankki sovelsi sekä avomarkkinaoperaatioissaan että lyhytaikaisessa keskuspankkilainauksessa aiempaa korkeampia korkoja. Keskuspankki toteuttaa avomarkkinaoperaationsa tällä hetkellä ns. käänteisrepoina, joissa se lainaa liikepankeille rahaa vakuutta vastaan ennalta sovituksi ajaksi. Käänteisrepo-operaatioissa korkoa nostettiin 0,1 %-yksikköä niin, että viikon mittaisten lainojen korko oli viime perjantaina (3.2.) 2,35 %. Myös lyhyen aikavälin maksuvalmiusjärjestelmän (standing lending facility, SLF) välityksellä liikepankeille tarjottavien lainojen korkoja nostettiin 0,1–0,35 %‑ yksikköä. Jo aiemmin keskuspankki nosti lähinnä isoille liikepankeille myönnettävien keskipitkien MLF-lainojen korkoja.

Rahamarkkinakorot ja mahdollinen korkoputki

Lähteet: CEIC, Macrobond

Vaikka koronnostot olivat hyvin maltillisia, kertovat ne keskuspankin valmiudesta rahapolitiikan kiristämiseen ja siitä, että sillä on nyt maan johdon valtuutus tähän. Rahapoliittisella rintamalla velkaantumisen kasvun ja pääoman ulosvirtauksen hillitsemisen kanssa vastakkain on talouskasvun ja vaikeuksissa olevien valtionyritysten tukemisen jatkaminen edullista rahoitusta tarjoamalla.

Rahapolitiikan kiristämisen ohella Kiinassa on menossa rahapolitiikkaa koskeva suuri järjestelmämuutos, jossa hallinnollisen säätelyn on vähitellen määrä korvautua markkinoihin nojaavalla politiikalla. Liikepankkien asiakkailleen asettamat korot vapautettiin lokakuussa 2015, jonka jälkeen keskuspankin laina- ja avomarkkinaoperaatioiden korkojen merkitys rahapolitiikan toteutuksessa on kasvanut. Kiina ei kuitenkaan ole julkaissut varsinaista ohjauskorkoa, ja rahapolitiikkaa toteutetaan tällä hetkellä lukuisten välineiden avulla. Keskuspankki on näillä näkymin siirtymässä korkoputken käyttöön, jossa SLF-korko toimii tällä hetkellä ylärajana. Keskuspankin ylimääräisille talletuksille maksama korko toimii luonnollisena korkoputken alarajana. Keskuspankin mukaan MLF-korkoja käytetään pidempien korkojen ohjaukseen. Järjestelyn ongelmana on, että SLF- ja MLF-lainaukseen sovellettavat korot julkaistaan vasta operaatioiden toteuttamisen jälkeen, joten tietyn hetken korkotaso ei välttämättä ole tiedossa. Lisäksi politiikan kommunikointia helpottaisi, jos keskuspankki nimeäisi jonkin rahamarkkinakoron politiikan tavoitekorokseen.

Rahapolitiikan toteutusta vaikeuttavat liian monet tavoitteet. Keskuspankki ohjaa yhä valuuttakurssia ja rahapolitiikkainstrumentteja käytetään myös finanssipoliittisiin tarkoituksiin. Rahapolitiikkavälineidensä avulla keskuspankki mm. tarjoaa edullista rahoitusta valtion suosimille kohteille. Näihin tarkoituksiin käytettään esimerkiksi PSL- ja osin myös MFL-lainainstrumentteja. Myös reservivaatimukset ovat alemmat sellaisille pankeille, joiden lainananto suuntautuu halutuille toimialoille. IMF kehottaa Kiinaa keskittymään rahapolitiikassa inflaatiotavoitteeseen, mikä puolestaan mahdollistaisi kelluvaan valuuttakurssiin siirtymisen.