BOFIT Viikkokatsaus 2017/03
Kiinassa saasteongelmat ovat taas tapetilla
Kuten monina aikaisempinakin vuosina myös viime vuonna ilmansaasteongelmat pahenivat joulukuussa, ja yli 20 kiinalaiskaupunkia lähinnä pohjoisessa (ml. Peking) asetti korkeimman hälytystilan ilmansaasteiden vuoksi. Ongelmat ovat jatkuneet tammikuussa. Korkein hälytystila merkitsee mm. koulujen sulkemista, joidenkin tehtaiden tuotannon vähentämistä ja autoilun rajoittamista. Usein myös suuria määriä lentoja joudutaan perumaan. Saasteongelman paheneminen talvella johtuu lämmityskauden alkamisesta, mikä lisää hiilen käyttöä. Myös sateen ja tuulen määrät vaikuttavat ongelmaan. Ongelmat eivät ole helpottaneet vaikka jo pitkään voimaloita ja tuotantoa on pyritty siirtämään kauemmas kaupungeista ja ympäristöystävällisempiä energiantuotantomuotoja kuten tuulivoimaa on lisätty. Tilanne on vakava, sillä ilmansaasteet johtavat terveysongelmiin ja kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion mukaan lyhentävät eliniän odotetta keskimäärin kahdella vuodella. Viime vuoden aikana ainakin Peking, Tianjin ja Hebei on haastettu oikeuteen ilmansaasteongelmien vuoksi.
Kiinan saasteongelmat eivät rajoitu ilmaan vaan myös maaperä ja vesi ovat monin paikoin pahoin saastuneita. Vesiministeriön viime vuonna julkistamien mittausten mukaan peräti 80 % jokien valuma-alueen pohjavesistä on vaarallista ihmiskäyttöön. Myös suuri osa pintavedestä on käyttökelvotonta. Teollisuus ja maatalous ovat suurimmat saastuttajat, sillä saastuttamiseen liittyvät säännöt ovat olleet liian löysiä ja sääntöjen valvonta on ollut puutteellista.
Vuosien varrella Kiina on esitellyt erilaisia ohjelmia ongelmien ratkaisemiseksi. Viime kesänä julkistetun ohjelman mukaan maaperän saastuminen pysäytetään vuoteen 2020 mennessä. Joulukuussa esitellyssä vuodet 2016–2020 kattavassa ympäristöohjelmassa asetetiin tavoitteet ilmansaasteiden määrille ja vedenpuhdistukselle. Tavoitteita on runsaasti, mutta keinoja, joilla tavoitteisiin päästään, ei juuri täsmennetä ja ne jäänevät paikallispäättäjien puntaroitaviksi.
Ympäristöministeriön mukaan uusi ohjelma antaa sille kuitenkin enemmän mahdollisuuksia tarttua ongelmiin. Lisäksi valvojien itsenäisyyttä suhteessa paikallisviranomaisiin on lisätty, ja ilmansaastemittaustulosten manipulointi on kriminalisoitu. Joulukuussa hyväksyttiin myös ympäristöveron käyttöönotto vuoden 2018 alusta, joka ainakin osittain korvaa nykyiset ympäristömaksut, joiden perimisessä aluehallintojen tiedetään olleen välillä varsin joustavia.