Venäjän talousuudistukset eivät ole edenneet

Entisen finanssiministerin Aleksei Kudrinin johtama tutkimuskeskus julkaisi joulukuun lopussa asiantuntijahaastatteluihin perustuvan raportin, jossa arvioidaan talousuudistusten toteutumista Venäjällä. Raportissa tarkastellaan erityisesti 2020-strategiassa eli laajan asiantuntijajoukon vuonna 2011 laatimassa kattavassa, mutta epävirallisessa uudistusohjelmassa esitettyjen toimien etenemistä. Raportin tuloksia aiotaan hyödyntää tutkimuskeskuksessa presidentin tilauksesta parhaillaan valmisteltavan vuosien 2018–24 talouskehitysohjelman laatimisessa. 

Raportissa arvioidaan, että 2020-strategiassa esitetyistä uudistustoimista on toteutettu alle kolmannes. Lisäksi monet toteutetuistakin toimista ovat lähinnä teknisiä, kun taas syvempiä järjestelmäuudistuksia ei juuri ole tehty. Raha- ja finanssipolitiikka on yksi osa-alueista, joilla uudistuksia on toteutettu eniten. Esimerkkejä näistä ovat kelluvaan ruplan kurssiin siirtyminen ja budjettisäännön käyttöönotto. Sitä vastoin monilla keskeisillä osa-alueilla ei ole toteutettu yhtään ehdotetuista uudistuksista ainakaan kokonaan ja joillain niistä on tehty jopa päinvastaisia toimia. Näitä ovat mm. uuteen kasvumalliin siirtyminen, liiketoimintaympäristön kohentaminen, valtion roolin supistaminen, yhteiskunnallisten instituutioiden parantaminen sekä aivovuodon estäminen.  

Raportin mukaan uudistuksia ovat estäneet useat tekijät. Yksi keskeinen ongelma on hallinnon rakenne, sillä vain presidentillä on riittävästi valtaa ja resursseja saada uudistuksia toteutettua. Kaikki tarvittavat uudistukset eivät kuitenkaan voi riippua presidentin käsiohjauksesta. Uudistuksia ovat joidenkin vastaajien mukaan vaikeuttaneet myös muut tekijät. Aiemmin korkea öljyn hinta antoi mahdollisuuden lykätä uudistuksia, kun taas viime vuosina geopoliittinen tilanne on muuttanut politiikan prioriteetteja jättäen talouskysymykset taka-alalle. Lisäksi uudistuksia ovat jarruttaneet enenevässä määrin erilaiset eturyhmät, jotka pyrkivät turvaamaan oman asemansa. Itse ohjelmissa prioriteetit pitäisi määritellä huolellisemmin ja täsmällisemmin, ja keskittää pääosa voimavaroista näiden tärkeimpien tavoitteiden toteuttamiseen.  

Jotta uudistuksia voitaisiin jatkossa toteuttaa tehokkaammin, raportissa ehdotetaan mm. uuden hallintoyksikön perustamista. Se koordinoisi uudistuspolitiikkaa yli ministeriöiden ja sillä olisi oma budjetti sekä riittävä henkilöstö ja valtuudet uudistusten toteuttamiseksi.