BOFIT Viikkokatsaus 2016/44
Venäjän puolustusmenojen erityislisäys vaikuttanee myös ensi vuonna
Valtiontalouden linjauksissa 2017‒2019 finanssiministeriö arvioi puolustusmenojen vähenevän ensi vuonna jyrkästi tämän vuoden kovan nousun jälkeen. Duumassa olevalla federaation lisäbudjettiluonnoksella tämän vuoden puolustusmenot kohoavatkin yli 20 vuoden takaiselle ennätystasolle suhteessa BKT:hen (4,7 %). Puolustuksen osuus valtiontalouden kaikista menoista on yli 13 %. Lisäksi sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menojen osuus on 6,7 %. Vastaavat osuudet federaatiobudjetin menoista ovat lähes 24 % ja 12 % eli yhteensä liki 36 %. Näihin budjettiluonnosten lukuihin ei ole syytä lisätä lopullisen budjetin ns. salaisia menoja, sillä budjettiluonnoksissa eritellyt pääluokkien menot kattavat kokonaismenot täysin. Tukholman rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) arvioiden mukaan puolustusmenot ovat jo vuosia olleet BKT-prosenttiyksikön verran suuremmat kuin virallisissa budjettitiedoissa.
Jättilisäys tämän vuoden puolustusmenoihin on erityistoimi. Lisärahalla puolustusteollisuuden yritykset maksavat valtaosan valtion takaamista pankkiluotoistaan. Finanssiministeri Siluanovin mukaan tämä tukee yritysten uutta luotonottoa ja siten mm. varusteluohjelman toteuttamista. Tätä varten myös valtion takuiden yläraja 2016 nousee roimasti.
Ministeriö arvioi sosiaalimenojen osuuden nousevan 36 prosenttiin kokonaismenoista. Osuuden nousun vielä suuremmaksi ehkäisee se, että työtätekevät eläkeläiset eivät enää saa inflaatiokorotuksia.
Valtion menojen pääluokat (konsolidoitu budjetti, 2016‒19 finanssiministeriön arvio)
Lähde: Finanssiministeriö.