BOFIT Viikkokatsaus 2016/39
Venäjä asetti uusia rajoituksia julkisen sektorin ja valtionyritysten hankinnoille
Monissa julkisen sektorin elintarvikehankinnoissa (mm. kala, liha, maito ja riisi) täytyy jatkossa suosia kotimaisia tuottajia. Julkisen sektorin hankinnoille on asetettu jo aiemmin tuontirajoitteita, jotka koskevat mm. koneita, lääkkeitä, vaatteita ja ohjelmistotuotteita. Lisäksi julkisissa hankinnoissa sovelletaan 15 prosentin hintaetua kotimaisille tuottajille. Kaikki julkisia hankintoja koskevat rajoitteet on tänä vuonna laajennettu koskemaan myös valtion ja kuntien omistamia ns. yhtenäisyrityksiä kuten Venäjän Postia. Tällä hetkellä julkisia hankintoja säätelevän lain alaisuuteen kuuluu noin 260 000 yritystä, joiden hankintojen kokonaisarvo on tänä vuonna ollut 3 300 mrd. ruplaa (45 mrd. euroa). Viime vuosina julkisten hankintojen vuotuinen arvo on vastannut 9 % BKT:stä.
Kotimaisille tuottajille julkisissa hankinnoissa myönnettävä 15 prosentin hintaetu laajennetaan ensi vuoden alussa koskemaan myös valtionomisteisten yritysten kilpailutettuja hankintoja. Lain käytännön merkitys on vielä epäselvä, koska talousministeriön mukaan tänä vuonna vain 5 % valtionyritysten hankinnoista on kilpailutettu. Valtionyritysten hankintoja koskevassa laissa ei määritellä täsmällisesti, missä tapauksissa hankinnat pitää kilpailuttaa. Valtionyritysten hankinnoille on jo aiemmin asetettu kotimaisuusvaatimuksia suuriin investointiprojekteihin. Valtionyritysten hankintojen yhteisarvo on viime vuosina vastannut 30 % BKT:stä.
Julkisen sektorin ja valtionyritysten hankinnoille asetetut rajoitukset ovat osa Venäjän tuonninkorvauspolitiikkaa. Pääministeri Medvedev linjasi hiljattain julkaistussa artikkelissaan tuonninkorvaamisen pysyvän lähivuosina Venäjän talouspolitiikan huomion keskipisteenä riippumatta geopoliittisesta tilanteesta tai pakotteista. Monet asiantuntijat ovat tätä jo uumoilleetkin.
Venäjä päätti laajentaa vastapakotteina asettamiaan elintarvikkeiden tuontikieltoja koskemaan myös suolaa marraskuun alusta lähtien. Suolan tuontikielto koskee samoja maita (mm. Yhdysvaltoja, EU-maita, Norjaa ja Ukrainaa) ja on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka kuten aiemmatkin pakotteet. Käytännössä kielto kohdistuu lähinnä Ukrainaan, josta tuli viime vuonna puolet Venäjän suolan tuonnista.