BOFIT Viikkokatsaus 2016/25
Venäjällä keskustellaan talouspolitiikan suuntaviivoista
Presidentin alaisen talouskomission on määrä valmistella uusi vuoteen 2025 ulottuva talouspoliittinen ohjelma seuraavan vuoden kuluessa. Valmistelu polkaistiin käyntiin toukokuun lopussa, kun komission kokouksessa presidentille esiteltiin asiantuntijoiden laatimia vaihtoehtoisia ohjelmia talouskasvun käynnistämiseksi. Molemmissa ohjelmissa keskeisenä tavoitteena on investointien vauhdittaminen, mutta näkemykset raha- ja finanssipolitiikan roolista investointien tukemisessa eroavat täysin.
Maltillista raha- ja finanssipolitiikkaa korostaa entisen finanssiministerin ja nykyisen talousneuvoston varapuheenjohtajan Aleksei Kudrinin ohjelma. Sen mukaan investointien houkuttelemiseksi tarvitaan vakaata makrotaloudellista ympäristöä, joka saavutetaan tasapainottamalla valtiontalous ja pitämällä inflaatio suhteellisen hitaana ja tasaisena. Nykyhallinnossa lähellä tätä linjaa ovat keskuspankki ja finanssiministeriö.
Täysin päinvastainen näkemys esitetään Stolypinin klubin ohjelmassa. Se on laadittu Venäjän yritysasiamies Boris Titovin johdolla, mutta etenkin rahapolitiikkaa koskevassa osuudessa näkyy myös mm. presidentin neuvonantaja Sergei Glazjevin kädenjälki. Ohjelman mukaan investointeja pitäisi tukea lisäämällä valtion menoja ja pumppaamalla talouteen keskuspankkirahaa. Valuuttakurssipolitiikan tavoitteeksi pitäisi ottaa tasaisesti heikkenevä ruplan kurssi ja mahdollinen liiallinen heikkeneminen estää valuutanvaihtorajoituksilla. Nykyhallinnossa löysempää raha- ja finanssipolitiikkaa kannattaa talousministeriö, mutta sen näkemykset ovat huomattavasti maltillisempia.
Taloudessa tarvittavista rakenteellisista uudistuksista ohjelmissa ollaan varsin yksimielisiä, vaikka niissä onkin joitain painotuseroja. Molemmissa ohjelmissa kehotetaan kohentamaan liiketoimintaympäristöä, supistamaan valtion roolia taloudessa, monipuolistamaan tuotantorakennetta ja lisäämään talouden avoimuutta. Tällä hetkellä johdon keskuudessa suosiossa oleva tuonninkorvauspolitiikka ei saa tukea kummassakaan ohjelmassa.
Presidentti ei toistaiseksi ole ottanut ohjelmiin virallisesti kantaa ja keskustelua talouspolitiikan linjauksista on määrä jatkaa neuvoston tulevissa kokouksissa. Kasvuohjelmien vaikutus käytännön talouspolitiikkaan jää nähtäväksi, sillä ainakin viime aikojen talouspolitiikassa etusijalla ovat näyttäneet olevan pikemmin sisä- ja ulkopoliittiset kysymykset sekä pyrkimys taloudelliseen riippumattomuuteen kuin talouskasvun kannalta parhaat politiikkavalinnat.