BOFIT Viikkokatsaus 2016/22
Venäjällä eläke-ehdot alkavat tiukentua osalla virkakuntaa
Tuore lakimuutos koskee lähinnä federaation, alueiden ja kuntien hallinnon viranhaltijoita, joita viranomaistietojen mukaan on yli miljoona noin 18 miljoonasta federaation, alueiden ja kuntien työntekijästä. Heidän osaltaan täyteen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavat ikärajat alkavat nousta vuoden 2017 alusta kuudella kuukaudella vuodessa, kunnes miesten eläköitymisikä on 65 vuotta (vuonna 2026) ja naisten 63 vuotta (vuonna 2032). Nykyään tätä virkakuntaa koskevat yleiset eläkeikärajat, jotka ovat naisille 55 vuotta ja miehille 60 vuotta.
Lisäksi palvelusvuosieläkkeeseen vaadittava virkavuosien määrä nousee vuoden 2017 alusta 15,5 vuoteen ja sen jälkeen kuusi kuukautta vuodessa vuoteen 2026 saakka, jolloin virkavuosia tarvitaan 20. Nykyisin edellytetty virkavuosien määrä on federaation viranhaltijoilla 15, mutta muilta osin yhtenäisiä vaatimuksia ei ole, vaan alueet ja kunnat ovat saaneet päättää vaatimuksista 10−20 virkavuoden rajoissa.
Muutokset ovat osa orastavaa eläkejärjestelmän uudistusta, joka on käynyt yhä tarpeellisemmaksi, kun valtiontalouden eläkemenot ovat nousseet vähitellen lähes 9 prosenttiin BKT:stä ja neljäsosaan valtion kaikista budjettimenoista. Lisäksi budjettitulot ovat vähentyneet tuntuvasti öljyn hinnan romahduksen ja talouden taantuman takia. Yleisen eläkeiän korotuksesta ei kuitenkaan eräiden viranomaisten mukaan ole odotettavissa päätöksiä ennen vuotta 2018.
Valtiontalouden tiukentuneessa tilanteessa on tehty myös muita eläkkeitä koskevia päätöksiä. Budjettitulojen rahastoinnit valtion eläkerahastoon on jätetty väliin vuodesta 2014 (vuosittain 0,4 % BKT:stä). Eläkkeiden korotukset on alennettu tänä vuonna 4 prosenttiin huolimatta 7 prosentin inflaatiosta, ja työskentelevien eläkeläisten korotukset on poistettu (noin 35 miljoonasta vanhuuseläkkeen saajasta työtätekeviä on virallisten tietojen mukaan 40 %). Eläkkeiden reaaliarvo laskee tänä vuonna selvästi supistuttuaan jo viime vuonna lähes 4 %, mikä oli ensimmäinen luisu vuoden 1999 jälkeen. Keskieläke on viime vuosina ollut 33−35 % keskipalkasta; liki vuosikymmen sitten ilmoitettujen eläkkeiden suurkorotusten aikaan tavoitteeksi asetettiin 40 %.