BOFIT Viikkokatsaus 2016/19
Venäjän tuonninkorvauskomission tilannekatsaus
Komission puheenjohtaja pääministeri Medvedev totesi, että tähän mennessä on määritelty tuonninkorvauksen tavoitteet ja luotu pääpiirteissään tarvittavat prosessit. Korvaustavoitteiden toteuttamiseksi on mm. asetettu tuontirajoituksia sekä myönnetty valtion rahoitusta. Pääministerin mukaan tuonnin osuus kulutuksesta on supistunut useilla aloilla, tosin lähinnä ruplan heikentymisen vuoksi.
Tällä hetkellä tuontirajoituksia sovelletaan lähinnä julkisiin hankintoihin, mutta niitä on suunniteltu laajennettavan koskemaan myös valtionomisteisia yrityksiä. Julkisia hankintoja koskevat tuontikiellot (97 puolustuksen ja turvallisuuden, koneenrakennuksen, kevyen teollisuuden sekä ohjelmistoalan tuotetta), tuontirajoitukset (46 lääkintäteknologian ja lääketeollisuuden tuotetta) sekä kotimaisten tuotteiden suosituimmuuskohtelu (278 tuotetta, 15 %:n hintaetu Euraasian talousliiton jäsenmaille). Lisäksi Venäjän vastapakotteet rajoittavat elintarviketuontia.
Tuontia korvaavaa tuotantoa on pyritty tukemaan myös valtion rahoituksella. Viime vuonna rahoitusta myönnettiin runsaat 70 mrd. ruplaa (1 mrd. euroa) ja tälle vuodelle tukea on suunnitteilla saman verran. Kiinteitä investointeja tehtiin Venäjällä viime vuonna 17 700 mrd. ruplan arvosta.
Tuonninkorvauskomissio nosti jatkossa keskeiseksi tavoitteeksi kysynnän takaamisen tuontia korvaavalle tuotannolle. Siihen aiotaan pyrkiä mm. koordinoimalla toimiala- ja aluekohtaiset tuontisubstituutiosuunnitelmat ja valtionyhtiöiden hankintasuunnitelmat sekä uusien kansallisten standardimääritysten avulla. Lisäksi eri tahot esittävät vaihtelevalla menestyksellä omia ehdotuksiaan uusista kotimaista tuotantoa tukevista toimista. Viime aikoina esillä ovat olleet mm. parhaillaan duumassa oleva ulkomaisiin verkkoyhtiöihin kohdistuva arvonlisävero (ns. Google-vero) ja tiettyjen ulkomaisten lääkkeiden lisenssien ”pakkoluovutus”.
Tuonninkorvauspolitiikkaa on myös kritisoitu Venäjällä. Se rajoittaa kilpailua ja tukee tiettyjä kotimaisia yrityksiä muun talouden kustannuksella. Kuluttajat ja tuontipanoksia tarvitsevat yritykset joutuvat tyytymään suppeampaan valikoimaan ja heikompaan laatuun, mutta maksamaan korkeampia hintoja. Venäjän talousministeriö on arvioinut julkisten hankintojen kustannusten nousseen 40 % tuonninkorvauspolitiikan seurauksena. Talousministeriö onkin toivonut tuontirajoitusten vähentämistä, kun taas teollisuusministeriö haluaisi lisätä niitä.