BOFIT Viikkokatsaus 2015/49
Euraasian tulli- ja talousliittojen vaikutukset näkyvät selvimmin Kazakstanin markkinoilla
Jo ennen kuin Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan perustivat Euraasian tulliliiton ja yhtenäistivät tuontitullinsa vuonna 2010, lähes kaikki IVY-maiden keskinäisen kaupan tullit oli poistettu vapaakauppasopimuksilla. Siksi liiton perustaminen muutti vain IVY-maiden ulkopuolelta tulevan tuonnin tulleja. Niiden painotettu keskiarvo laski hieman Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Kazakstanissa keskiarvo nousi reilusta viidestä prosentista vajaaseen kymmeneen prosenttiin.
Liittyessään WTO:hon vuonna 2012 Venäjä sitoutui tulliensa merkittäviin alennuksiin vuoteen 2019 mennessä. Siitä lähtien liiton yhteisiä ulkotulleja on laskettu näiden sitoumusten mukaisesti, mutta nähtäväksi jää, miten asia hoidetaan Kazakstanin kohdalla. Se sitoutui vielä alempiin tulleihin WTO:sopimuksessa, joka tuli voimaan tällä viikolla.
Kun tulliliitosta tuli Euraasian talousliitto tämän vuoden alussa, joitakin yhteismarkkinoiden esteitä purettiin. Esimerkiksi Kazakstanissa eurooppalaiset päästöstandardit eivät enää koske tulliliiton sisältä tuotavia autoja. Venäjän osuus Kazakstanin henkilöautotuonnista onkin noussut alle kymmenestä prosentista vuonna 2010 yli 70 prosenttiin tämän vuoden tammi-syyskuussa. Myös mm. venäläisten teollisuuskoneiden, televisioiden ja suklaan sekä valkovenäläisten traktorien, rekkojen, lihan ja maitotuotteiden tuonti on kasvanut huomattavasti. Samalla näiden tuotteiden tuonti kehittyneistä talouksista on vähentynyt.
Tulliliiton osuus Kazakstanin kokonaistuonnista ei kuitenkaan ole kasvanut, koska myös kiinalaisten tuotteiden, kuten vaatteiden, jalkineiden ja koneiden, virta Kazakstaniin on jatkanut kasvuaan. Venäjän osuus Kazakstanin tuonnista oli tämän vuoden tammi-syyskuussa 33 % (7,8 mrd. dollaria) ja Valko-Venäjän 1,6 % (360 milj. dollaria).
Osuudet Kazakstanin tavarakaupasta
Lähteet: Kazakstanin tulli ja Euraasian talouskomissio