BOFIT Viikkokatsaus 2015/20
Venäjän ulkomaankauppa väheni jyrkästi tammi-maaliskuussa
Tavaraviennin arvo supistui 28 % vuotta aiemmasta, mikä johtui pääosin vientihintojen laskusta, sillä monien tuotteiden vientimäärät kasvoivat. Raakaöljyä vietiin 13 % ja öljytuotteita 24 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi mm. kuparin ja lannoitteiden vientimäärät kasvoivat voimakkaasti, ja viljaa vietiin hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Öljyn ja kaasun osuus tavaraviennistä oli entiseen tapaan kaksi kolmannesta. Muita tärkeimpiä vientituotteita olivat metallit sekä kemianteollisuuden tuotteet.
Venäjän selvästi suurin vientimarkkina oli edelleen EU, jonne suuntautui puolet viennistä. Viennin arvo supistui kuitenkin kolmanneksella. APEC-maiden osuus viennistä oli runsas viidennes.
Tavaratuonnin arvo supistui 37 % vuotta aiemmasta. Tuonti väheni huomattavasti kaikissa tuoteryhmissä heikomman ruplan sekä hiipuvan kulutus- ja investointikysynnän vuoksi. APEC-maat nousivat Venäjän suurimmaksi tuontitavaroiden toimittajaksi ohi EU:n, kun tuonti EU-maista supistui 44 %. Suurin yksittäinen tuontimaa oli yhä Kiina. Sen osuus Venäjän tuonnista nousi jo yli 20 prosenttiin, vaikka tuonti sieltäkin supistui lähes kolmanneksen.
Voimakkaimmin Venäjän ulkomaankauppa väheni kuitenkin jälleen IVY-maiden kanssa. Ukrainan-kauppa supistui lähes 60 %, kun vielä vuoden 2014 tammi-maaliskuussa Ukraina oli IVY-maista Venäjän suurin kauppakumppani. Venäjän kauppa on kuitenkin vähentynyt huomattavasti myös Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa, jotka ovat Venäjän kumppaneita Euraasian talousliitossa. Tämän vuoden alussa talousliittoon liittyneestä Armeniasta Venäjän tuonti supistui jopa enemmän kuin Ukrainasta.