Kiina nousi maailman kolmanneksi suurimmaksi aseviejäksi

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2015/14

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRIn mukaan kansainvälisen aseviennin määrä oli vuosina 2010–2014 16 % suurempi kuin vuosina 2005–2009. Yhdysvaltojen osuus asekaupasta oli lähes kolmannes ja nopeasti vientiään kasvattaneen Venäjän yli neljännes. Kiina kasvatti asevientiään yli 140 % ja nousi niukasti Saksan ja Ranskan edelle kolmanneksi suurimmaksi aseiden toimittajaksi. Sekä Kiinan, Saksan että Ranskan osuus vuosien 2010–2014 kansainvälisestä aseviennistä oli viitisen prosenttia, joten ero Yhdysvaltoihin ja Venäjään on suuri. 

Viimeisten viiden vuoden aikana Kiinan aseviennistä 41 % suuntautui Pakistaniin, 16 % Bangladeshiin ja 12 % Myanmariin. Venäjän kolme suurinta asiakasta olivat puolestaan Intia (39 %), Kiina (11 %) ja Algeria (8 %). Yhdysvaltojen asevienti on Venäjää ja Kiinaa huomattavasti hajautetumpaa, sillä suuripien asiakkaiden Etelä-Korean, Arabiemiraattien sekä Australian osuudet ovat alle 10 %. Kolmen suurimman aseviejän asiakaskunta painottuu vahvasti Aasiaan.

Kiinan oman asetuotannon nopea kasvu ja kehittyminen ovat vähentäneet maan asetuontia. Kiina toi aseita vuosina 2010–2014 42 % vähemmän kuin edellisellä viisivuotisjaksolla, jolloin Kiina oli vielä selvästi maailman suurin aseiden ostaja. Tuonnin vähenemisestä huolimatta Kiina on edelleen 5 prosentin osuudellaan kolmanneksi suurin aseiden ostaja. Ylivoimaisesti suurimmaksi ostajaksi on noussut nyt Intia 15 prosentin osuudellaan, ja toiseksi nousseen Saudia-Arabian osuus on Kiinan lailla viitisen prosenttia. Tällä vuosikymmenellä Aasian osuus asetuonnista on kasvanut 48 prosenttiin, kun viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla alueen osuus oli 40 %.

Kiinan oman asetuotannon kehitys näkyy etenkin Kiinan ja Venäjän välisessä asekaupassa. Vuosina 2010–2014 Kiina toi Venäjältä määrällisesti 57 % vähemmän aseita kuin vuosina 2005–2009. Vaikka Venäjä on 62 prosentin osuudellaan edelleen Kiinan ylivoimaisesti tärkein asetoimittaja, on Venäjän osuus nyt parikymmentä prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuosikymmenellä. Vastaavasti Venäjän aseviennin kasvaessa ja viennin Kiinaan vähentyessä Kiinan merkitys Venäjän aseteollisuudelle on vähentynyt merkittävästi. Kun Kiinan osuus Venäjän aseviennistä oli vuosina 2005–2009 noin 35 %, on se tällä vuosikymmenellä painunut 11 prosenttiin.

Ranska ja Ukraina ovat Venäjän jälkeen Kiinan suurimmat asetoimittajat. SIPRIn mukaan helikopterit ja lentokoneiden ja laivojen moottorit muodostavat keskeisen osan Kiinan asetuonnista ja lisenssivalmistuksesta.

Näytä viikkokatsaus 2015/13 Näytä viikkokatsaus 2015/15