BOFIT Viikkokatsaus 2015/13

BOFIT ennustaa Kiinan kasvun hidastuvan edelleen, mutta hallittu hidastuminen ei ole itsestään selvää



BOFIT julkaisi uuden Kiina-ennusteensa tällä viikolla. Odotamme talouskasvun yltävän kuluvana vuonna noin 7 prosenttiin ja hidastuvan edelleen 6 prosenttiin vuonna 2016 kuten syyskuun ennusteessamme. Ennuste on tehty olettaen, että Kiina jatkaa uudistuspolitiikkaa ja välttyy suurilta häiriöiltä. Tällöin Kiina voi yltää 6 prosentin kasvuun myös vuonna 2017. Talouskasvun hallittu hidastuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää, sillä talouden riskit ovat edelleen kasvaneet.

Kiinan BKT:n kasvu ja BOFIT ennuste vuosiksi 2015–2017
201513k1.png
Lähteet: NBSC ja BOFIT

Kasvun hidastuminen on pääasiassa myönteinen kehityssuunta, sillä sen myötä talouden rakenteet muuttuvat ja yksityisen kulutuksen sekä palveluiden merkitys kasvaa. Investointien lisääminen mm. elvytyksen keinoin on johtanut ympäristöongelmiin, velkaantumiseen, kannattamattomiin hukkainvestointeihin ja liikatarjontaan monilla toimialoilla. Investointien jatkuvaan kasvattamiseen perustuva nopean kasvun malli on tullut tiensä päähän.

Kasvun hidastuessa talousreformien määrätietoinen toteuttaminen tuleekin entistä tärkeämmäksi. Työllisyys kehittyy suhteellisen hyvin ja inflaatio on maltillinen, joten ajankohta uudistusten tekoon on otollinen. Reformit tulisi ulottaa myös vaikeampiin kohteisiin kuten valtionyritysten uudistamiseen. Rahoitusmarkkinoilla uudistukset ovat etenemässä pääosin odotetusti.

Aiempaan ennusteeseen verrattuna talouden riskit ovat kasvaneet, ja niistä suurimmat ovat velkaongelman kärjistyminen ja kiinteistösektorin vaikeuksien lisääntyminen. Suurin haaste tulevina vuosina on velkaantumisen hallinta hitaamman kasvun ympäristössä. Kiinan kotimainen lainakanta on jo yli 200 % BKT:stä, ja luototuksen kasvu on ollut erityisen nopeaa pankkisektoria heikommin valvotulla ja säännellyllä varjopankkisektorilla. Lisäksi inflaation hidastuminen on johtanut reaalisten korkokustannusten kohoamiseen. Velkaongelma rajoittaa rahapolitiikan liikkumavaraa, joten keskuspankki joutuu miettimään tarkkaan rahapolitiikan keventämisen tarpeellisuutta ja suuruutta, mikäli työllisyyskehitys pysyy hyvänä.