BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2015/11
Vienti väheni toista vuotta peräkkäin, ja viime vuonna väheneminen kiihtyi Venäjän taloustilanteen heikennyttyä entisestään. Elokuun alussa asetetut tuontirajoitukset vaikeuttivat elintarvikevientiä, jonka arvo supistui viime vuoden viimeisinä kuukausina 60–70 % vuotta aiemmasta. Elintarviketeollisuuden koko liikevaihdosta Venäjän-viennin osuus on kuitenkin vain noin 3 %.
Tänä vuonna Suomen vienti Venäjälle supistunee vielä enemmän ruplan heikennyttyä huomattavasti ja Venäjän talouden käännyttyä laskuun. Viennin elpyminen voi viedä aikaa, sillä Venäjän talouskehityksen odotetaan jatkuvan vaisuna pitkään. Aiempia vientimääriä ei ehkä edes saavuteta jälleenviennin (eli muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden välityskaupan) vähennyttyä. Tullihallituksen arvion mukaan jälleenviennin osuus Suomen Venäjän-viennistä supistui vuosina 2008–2013 lähes 40 prosentista 24 prosenttiin.
Osa jälleenviennistä on hyvin altista voimakkaille vaihteluille, koska tuotanto- ja logistiikkaketjut voivat muuttua nopeasti. Esim. autojen ja matkapuhelinten jälleenvienti Suomesta Venäjälle kasvoi hyvin nopeasti 2000-luvun alkupuolella. Kun Suomen vienti Venäjälle oli suurimmillaan vuonna 2008 noin 7,6 mrd. euroa, siitä 2 mrd. koostui pääosin muualla kuin Suomessa valmistettujen matkapuhelinten ja autojen jälleenviennistä. Vuoden 2009 kriisin jälkeen niiden vienti on kuitenkin tyrehtynyt lähes täysin, ja tuotantorakenteiden ja kuljetusreittien muututtua tämä vienti ei välttämättä enää palaa. Autojen ja matkapuhelinten viennin tyrehdyttyä jälleenviennin suurimmiksi tuoteryhmiksi ovat nousseet mm. lääkkeet ja työkalut. Arviota viime vuoden jälleenviennistä ei vielä ole, mutta ainakin vuonna 2013 jälleenvienti supistui huomattavasti muuta vientiä voimakkaammin, kuten myös vuonna 2009.
Jälleenviennin supistumisen suora vaikutus Suomen tuotantoon ja työllisyyteen ei ole yhtä suuri kuin muussa viennissä, koska jälleenvientituotteita ei valmisteta Suomessa.
Tavaratuonnin arvo supistui viime vuonna lähes viidenneksellä ja oli 8,7 mrd. euroa. Supistumisen taustalla oli lähinnä öljyn hinnan lasku, sillä tuonnista 80 % koostuu mineraalipolttoaineista. Venäjä oli tavaratuonnissa kuitenkin yhä Suomen suurin tuontimaa 15 prosentin osuudellaan. Halvempi öljy vähentänee tuonnin arvoa edelleen tänä vuonna. Tammi-helmikuussa Urals-öljyn keskihinta oli runsaat 50 dollaria tynnyriltä, kun se vuotta aiemmin oli lähes 110 dollaria.